Licentiate of Economics Oxana Krutovan sosiologian alaan kuuluva väitöskirja

Entailing Temporality: Longitudinal Analysis of Labor Market Integration of Immigrants in Finland (Kohtalokas odotusaika: Pitkittäisanalyysi maahanmuuttajien työmarkkinoille kiinnittymisestä Suomessa)

tarkastetaan 19.8.2016 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on Dr. Christian Brzinsky-Fay (Wissenschaftszentrum Berlin für Sozialforschung). Kustoksena toimii professori Harri Melin.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.


Kohtalokas odotusaika

Pitkittäisanalyysi maahanmuuttajien työmarkkinoille kiinnittymisestä Suomessa


Maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen ovat sitä tärkeämpi kysymys mitä enemmän Suomeen tulevien maahanmuuttajien lukumäärä kasvaa. Työllistyminen parantaa maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaa mutta myös heidän hyvinvointiaan ja itsekunnioitustaan. Maahanmuuttajilla voi olla hyväkin koulutus, mutta ilman onnistunutta kotouttamista työmarkkinoille kiinnittyminen voi epäonnistua ja johtaa ammattitaidon hukkakäyttöön ja rapautumiseen. Näin ajatellen onnistunut työmarkkinoille kiinnittyminen tulee entistä tärkeimmäksi tehtäväksi.

Ottaen huomioon maahanmuuttajien työmarkkinoille kiinnittymisen haasteet sekä toisaalta Suomen työmarkkinoiden toimintaan liittyvät erityispiirteet, tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia mekanismeja, jotka vaikuttavat maahanmuuttajien työmarkkinoille kiinnittymiseen. Tutkimuksessa käytetään monipuolisesti väestö- ja työnvälistystilastoja vuosilta 1952–2014. Monipuolinen ja edustava empiirinen aineisto mahdollistaa sen, että tutkimuksessa voidaan tarkastella maahanmuuttajien eri sukupolvien (kohorttien) työmarkkinoille kiinnittymistä työmarkkinoille sekä toisaalta seurata yksilötasolla pitkittäisseurannankeinoin maahanmuuttajien työurien kehitystä ja eriytymistä. Näin tutkimus monipuolistaa ja täydentää sitä kuvaa joka Suomessa on maahanmuuttajien työmarkkinoille kiinnittymisestä.  Samalla se tuottaa tärkeää tietoa maahanmuuttajien työmarkkinoille kiinnittymistä tukevan politiikan mahdollisuuksista.

Tutkimustulokset todistavat Suomen työmarkkinoilla integroitumisen ristiriitaisesta ja monimutkaisesta luonnosta. Oletuksena on, että maahanmuuttajien työmarkkinoille kiinnittyminen on heterogeeninen ilmiö ja näin ollen kiinnittymisen muodot eriytyvät niin ajallisesti kuin yksilöiden eri ryhmien kesken. Maahanmuuttajat kokeilevat sekä stabiileja että toistuvia siirtymiä työttömyyteen tai työvoiman ulkopuolelle. Siirtyminen riski työttömyyteen ja työvoimakoulutukseen on korkein maahanmuuttajille. Maahanmuuttajien adaptaatio työmarkkinoille on prosessi, joka edellyttää ammatillista ja sosiaalista liikkuvuutta kuten sopeutumista työmarkkinaoloihin ja pyrkimystä työllistyä. Toisaalta, työmarkkinoiden tila ja tarjoamat työllistymisen mahdollisuudet vaikuttavat työmarkkinoille integroitumisen mahdollisuuksiin. Tulosten mukaan työmarkkinasiirtymien taajuus vähenee maahanmuuttajien iän myötä, naiset ovat enemmän alttiita työttömyyteen, osa-aikaiseen työllisyyteen ja taloudelliseen epäaktiivisuuteen kun taas miehillä on enemmän mahdollisuuksia työllistyä.   
   
Tutkimuksen tulosten mukaan maahanmuuttajien ryhmien heterogeenisyys vaikuttaa myös siihen millaisten polkujen kautta työmarkkinoille kiinnittyminen tapahtuu ja miten työmarkkinoille kiinnittymisen polut eriytyvät. Kun joillakin maahanmuuttajien ryhmillä siirtymät johtavat suoraan työllisyyteen niin monilla muilla ryhmillä on vaikeuksia työllistyä ja heidän polkunsa työllistymiseen ovat monimutkaisempia. Aika vaikuttaa merkittävästi maahanmuuttajien menestykselliseen integroitumiseen. Varhainen työmarkkinoille hakeutuminen ennustaa nopeampaa integroitumista ja kestävämpää työllisyyttä kun taas työmarkkinoille viivästytetty sisäänpääsy vähentää työllistymisen mahdollisuuksia.

Työmarkkinoiden yleinen lohkoutuminen merkitsee että myös maahanmuuttajien työmarkkinat ja kilpailuasemat ja strategiat ovat lohkoutuneet. Maahanmuuttajat voivat kilpailla avoimista työpaikoista sopeutumalla ja venymällä työnantajien työaikatoiveisiin ja työtehtävien ammatillisiin vaatimuksiin., mikä voi johtaa siihen, että maahanmuuttajat kiinnittyvät työmarkkinoilla tietyille aloille ja tiettyihin tehtäviin. Toimialojen väliset erot vaikuttavat eri tavalla työntekijöiden työajan joustavuuteen ja työkokemuksiin. Arvioidessaan omia työllistymisen mahdollisuuksiaan maahanmuuttajat arvioivat työajan joustavuutta, omaa koulutus- ja ammatillista taustaansa ja työpaikan työoloja toimialojen tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Työajan joustavuus eroaa korkeasti ja matalasti koulutetuille työntekijöillä, määräaikaisesti tai pysyvästi työllistyville työntekijöille.

Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että työaikajoustavuus voi olla maahanmuuttajilla merkittävä keino kilpailla työpaikoista, mutta se voi olla myös loukku, joka johtaa pysyvästi muita ryhmiä heikompaan työmarkkina-asemaan. Maahanmuuttajilla, joilla on alhainen koulutaso, on tavallisesti rajoitetut mahdollisuudet työuran kehitykseen ja joustavuus työajoissa voi johtaa vajaatyöllisyyteen, puutteelliseen ammatilliseen toteuttamiseen ja tyytymättömyyteen työllisyyden asioista. Kuitenkin, jos työajan joustavuus johtaa standardityöaikaan ja ylityöhön, sektorin spesifisyys, jossa maahanmuuttajat työllistyvät, vaikuttaa maahanmuuttajien työuran kehittymiseen ja nopeampaan tai viivästytettyyn työmarkkinaintegroitumiseen.
 
Tutkimustulokset osoittavat, että lähes 80 % maahanmuuttajia siirtyi työttömyydestä johonkin työllisyyden statukseen tai lyhennettyyn työviikkoon työllisyyteen. Työttömyyden jatkuvuus on riippuvainen siirtymän tyypistä ja statuksesta, johon siirtymä johtaa. Ajallisilla tekijöillä on erityinen merkitys. Ulkomaalaistaustaisen työvoiman osuus on lisääntynyt merkittävästi ja samalla niiden maahanmuuttajien osuus, joilla oli oikeus osallistua Suomen integroitumispolitiikan toimenpiteisiin, on suurentunut 1990-luvulta alkaen. Niillä maahanmuuttajilla jotka osallistuvat integroitumispolitiikan mukaisiin toimenpiteisiin, työttömyysjaksot ovat lyhempiä ja he työllistyivät lyhennettyyn työviikkoon mukaisiin tehtäviin muita useammin kun taas niillä, joilla oli pidemmät työttömyysjaksot, oli myös vähemmän työttömyydestä työllisyyteen johtavia siirtymiä. Toistuvat siirtymät työmarkkinastatuksien välillä, työttömyyden pitkittyminen sekä työttömyysjaksojen toistuminen olivat tyypillisiä maahanmuuttajille, jotka olivat saapuneet Suomeen tarkastelujakson alussa 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa. On oletettavaa että maahanmuuttajien työllistymisen tuen muodoissa ja työmarkkinoilla tapahtuneet muutokset näkyvät myös siinä miten maahanmuuttajien eri sukupolvet ovat kiinnittyneet työmarkkinoille.

                                               ******

Oxana Krutova on suorittanut taloustieteiden lisensiaatin tutkinnon Petroskoin valtioyliopistossa.

Krutovan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2190, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN  978-952-03-0179-8, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1689, Tampere University Press 2016. ISBN  978-952-03-0180-4, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Oxana Krutova, Oxana.Krutova@staff.uta.fi