YTM Minna Leinosen sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja

Toimintatutkimus ja työkonferenssimenetelmä työpaikkojen tasa-arvon edistämisessä (Action research and the work conference method in promoting workplace gender equality)

tarkastetaan 26.8.2016 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1100, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Keijo Räsänen (Aalto-yliopisto). Kustoksena toimii professori Johanna Ruusuvuori.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.


Kehittämisen ihanteet ja käytännön tilanteet tasa-arvotyössä


Kun työelämään osallistumisen tavat moninaistuvat, ja työntekijöihin kohdistuvat vaatimukset kasvavat, osallistavalle kehittämistyölle työpaikoilla on jatkuva tarve. Mikäli organisaatioita halutaan kehittää, tarvitaan menettelytapoja, joiden avulla eriarvoisuutta ja erilaisia kokemuksia työpaikoilla saadaan esiin.

Tutkimus nostaa esiin kehittämistyössä esiin nousevat haasteet, kun tutkija pyrkii noudattamaan demokratian ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen pyrkivän kehittämistyön ihanteita. Tarkemmin tutkimuksessa tarkasteltiin työpaikkojen osallistavaan kehittämiseen tarkoitettua työkonferenssimenetelmää, joka nojaa pohjoismaiseen kommunikatiiviseen toimintatutkimukseen. Tutkimus käsittelee sitä, millaisia hyödyntämisen mahdollisuuksia ja ehtoja tällaisella kehittämisellä on sukupuolten tasa-arvon edistämisessä työpaikoilla. Kehittämistyössä ihanteena on, että kaikki voisivat osallistua siihen omista kokemuksistaan ja lähtökohdistaan käsin, ja että siinä tuotettaisiin tietoa yhdessä, yhteisymmärrykseen pyrkien.

Aineistona tutkimuksessa on kuuden työpaikan ensimmäinen yhteinen kehittämisfoorumi, työkonferenssi, ja siitä litteroidut keskustelut. Lisäksi aineistona on käytetty Puolustusvoimissa samoin periaattein toteutettua kehittämispäivää ja sen muistioita. Aineistoa on lähestytty sisällön- ja keskustelunanalyysin keinoin.

Väitöstutkimus näyttää, miten tutkijat käyttävät sukupuoleen liittyvää tutkimustietoa hyödykseen tasa-arvon edistämistyössä mahdollistamaan osallistujien välistä kommunikaatiota ja tukeakseen kehittämisen pyrkimyksiä. Kokemukseen pohjautuva ja asiantuntijatieto voivat haastaa toisiaan, mutta tutkija voi myös hyödyntää tutkimustietoa kutsuakseen työpaikkojen edustajia tuomaan kokemuksiaan keskusteluun. Tutkijan asiantuntijatiedolle voikin olla erityinen sija silloin, kun käsitellään sukupuolten tasa-arvon kaltaista teemaa, jonka käsittelystä osallistujilla ei välttämättä ole aiempaa kokemusta.

Muutoksen mahdollisuuksia haastaa se, että sukupuolirajat ovat sitkeitä ja muutosehdotukset perustuvat usein olemassa oleviin rajoihin ja ymmärryksiin sukupuolesta. Työkonferenssikonteksti, osallistujien asema, aiheen relevantiksi rakentuminen eri ryhmätyövaiheissa sekä käsiteltävän aiheen kytkös naisiin vaikuttivat siihen, millaisiin tasa-arvokysymyksiin katsottiin mahdolliseksi puuttua. Sukupuolten tasa-arvoon keskittyvässä toimintatutkimuksellisessa kehittämistyössä on riskinä, että pelkästään sukupuoleen keskittyminen voi jättää muita olennaisia eroja piiloon.

Työpaikkojen eri asemia edustavien osallistujien ja tutkijan yhteistyönä toteutettu kehittämisfoorumi motivoi tasa-arvotyötä, tukee sen hyväksyttävyyttä ja tarpeellisuutta työpaikan kehittämisessä. Osana tasa-arvotyötä foorumi mahdollistaa oppimista sekä työpaikkojen edustajille että tutkijoille. Oppimisen ja tasa-arvotyön jatkuvuuden kannalta olisi tärkeää, että keskeneräisyys ymmärryksissä sukupuolten tasa-arvosta ja eroavaisuudet näkemyksissä ja kokemuksissa tulisivat ryhmätyöskentelyn tuloksissa näkyviin ja säilyisivät myös työpaikkatasolla.

Samalla kun ollaan kiinnostuneita sukupuolesta työpaikalla, kehittämistyössä on tarpeen säilyttää avoimuus erilaisten sosiaalisten jakojen käsittelyyn, sillä jaot ovat usein kytköksissä toisiinsa. Tutkijalta tämä vaatii joustavuutta sen suhteen, millaisia teemoja kehittämisessä käsitellään, ja taitoa tuoda käsitellyt asiat sukupuolten tasa-arvon yhteyteen. Vuorovaikutusta tarkasteleva tutkimus auttaa kehittämään toimintatapoja kehittämisen foorumeille.

                                               ******

Minna Leinonen on syntynyt Teuvalla ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii tutkijana Tampereen yliopistossa.

Leinosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2184, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0164-4, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1683, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0165-1, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Lisätietoja: Minna Leinonen, Puh. 050 318 6141, etunimi.sukunimi@uta.fi