LL Sannamari Kotaluodon kirurgian (gastroenterologinen kirurgia) alaan kuuluva väitöskirja

Operative treatment of acute appendicitis. Wound healing, severe complications and mortality
(Akuutin appendisiitin leikkaushoito. Haavan paraneminen, vakavat komplikaatiot ja kuolleisuus)

tarkastetaan 2.9.2016 klo 12 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin M-rakennuksen pienessä luentosalissa, Teiskontie 35, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Ari Leppäniemi (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Teuvo Tammela.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.


Akuutin umpiliskäkkeen tulehduksen leikkaushoito

Haavan paraneminen, vakavat komplikaatiot ja kuolleisuus


Umpilisäkkeen tulehdus on yleisin syy päivystysleikkaukselle Suomessa ja maailmalla. Yleisimmillään umpilisäkkeen tulehdus on lapsuudessa ja nuoruudessa, mutta tauti voi esiintyä kaiken ikäisillä. Antibioottihoitoa tutkitaan leikkaushoidon vaihtoehtona, mutta vielä ei ole pystytty tarkasti määrittämään sitä potilasryhmää, joka voitaisiin turvallisesti hoitaa antibiootein. Näin ollen umpilisäkkeen tulehduksen päähoitomuoto on leikkaus, joka voidaan tehdä joko tähystyskirurgisesti tai perinteisellä avoleikkausmenetelmällä. Vaikka tähystysleikkaukset ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä, perinteinen avoleikkaus on silti monissa päivystyspisteissä yleinen toimenpide. Maailmanlaajuisesti avoleikkaus on edelleen yleisempi kuin tähystysleikkaus, jonka vaatimukset osaamisen, välineiden ja resurssien suhteen ovat korkeammat. Väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää modernin haavansulkumenetelmän soveltuvuutta umpiliskäkkeenpoistoleikkaus haavoissa, sekä määrittää vakavien komplikaatioiden ja kuolleisuuden yhteyttä umpilisäkkeen tulehduksen leikkaushoitoon kahden viime vuosikymmenen aikana.

Avoleikkauksen tekniikka umpilisäkkeen tulehduksen hoitoon on kehitetty jo yli sata vuotta sitten. Pääsääntöisesti toimenpide on säilynyt alkuperäisen tekniikan mukaisena. Leikkaushaavat on perinteisesti suljettu muutamalla poistettavalla ompeleella lisääntyneen haavainfektioriskin pelossa. Tällaisen haavansulun kosmeettinen tulos on vaatimaton ja muutaman ompeleen poiston vuoksi potilaan hoitoon joudutaan käyttämään terveydenhoidon resursseja. Sulavien ihonsisäisten  ompeleiden käyttö on leikkaushaavojen sulussa yleistynyt ja niiden kosmeettinen tulos on osoitettu hyväksi. Satunnaistetussa tutkimuksessamme pystyimme osoittamaan modernin ihonsisäisen sulavan ompeleen käytön olevan turvallista haavatulehduksen suhteen ja johtavan parempaan kosmeettiseen tulokseen, aikuisilla umpilisäkkeentulehdus potilailla.

Umpilisäkkeen tulehduksen diagnostiikkaa on pidetty yksinkertaisena. Usein leikkauspäätös voidaankin tehdä potilaan oireiden, löydösten ja yksinkertaisten laboratorio kokeiden perusteella. Osalla potilaista diagnoosiin pääseminen voi olla haastavaa esim. pienet lapset, ikääntyneet ja raskaana olevat naiset. Näiden potilaiden diagnoosin tueksi tarvitaan kuvantamistutkimuksia. Yleinen käsitys kuitenkin on, että leikkaus on niin turvallinen, että osalle potilaista voidaan tehdä turhakin leikkaus, jotta kaikki tulehdus potilaat varmasti tulevat hoidettua ajoissa. Hoidon viivästymistä on pidetty vakavampana riskinä kuin turhaa leikkausta. Uusissa väestöpohjaisissa tutkimuksissa on kuitenkin herätetty epäily, että turhiin leikkauksiin liittyykin merkitävästi enemmän komplikaatioita ja kuolleisuutta. Suomessa tällaista väestöpohjaista tutkimusta ei ollut aiemmin tehty.

Selvitimme THL:n ja Potilavakuutuskeskuksen rekisterien avulla kahdenkymmenen vuoden ajalta umpilisäkkeen poistoleikkauksiin liittyvät komplikaatiot ja kuolleisuuden. Valitsimme tutkimusajanjakson niin, että tähystyleikkauksien yleistymisen vaikutus näkyisi tuloksissa. Komplikaatio- ja kuolleisuustutkimuksiemme perusteella totesimme, että vakavat komplikaatiot ja kuolleisuus ovat harvinaisia umpilisäkkeen poistoleikkauksen jälkeen. Tähystysleikkauksiin liittyvät komplikaatiot olivat tutkimusjakson aikana vakavampia kuin avoleikkauksiin, mutta ero tasoittui kahdenkymmenen vuoden aikana, kun tähystysleikkaukset yleistyivät nopeasti. Kuolleisuus oli yleisempää ikääntyneillä ja turhiin leikkauksiin liittyen. Totesimme, että pyrkimys hyvään diagnostiikkaan voi vähentää sekä vakavia komplikaatioita, että kuolleisuutta. Täsmällinen diagnostiikka on erityisen tärkeää ikääntyvien ja perussairaiden potilaiden kohdalla, joille leikkaus on merkittävä rasite. Leikkaushoidon komplikaatiot ja kuolleisuus ovat tärkeä vertailukohta, kun lähdetään kehittämään akuutin umpilisäkkeentulehduksen hoitoa ilman leikkausta, antibiootein.

                                               ******

Sannamari Kotaluoto on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Turun yliopistossa. Nykyisin hän toimii gastroenterologisen kirurgian erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Kotaluodon väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2187, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN  978-952-03-0171-2, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1686, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0172-9, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Sannamari Kotaluoto, Puh. 0400 809678, sannamari.kotaluoto@gmail.com