LL Juha Nissisen kirurgian (sydän- ja rintaelinkirurgian) alaan kuuluva väitöskirja

Determinants of Outcome in Adult Cardiac Surgery (Aikuissydänkirurgiaan liittyvien riskitekijöiden tarkastelu)

tarkastetaan 19.11.2010 klo 12 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin M-rakennuksen isossa luentosalissa, Teiskontie 35, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Jorma Sipponen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Matti Tarkka.

                                                ***

Juha Nissinen on syntynyt Vaasassa ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Oulun yliopistossa. Nykyisin toimii apulaisylilääkärinä Tampereen yliopistollisen sairaalan sydänkeskuksessa.

Nissisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1554, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-8231-1, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1001, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8232-8, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Juha Nissinen, puh. 050-520 6236, juha.nissinen@sydankeskus.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Kirurgiassa riskien tunteminen ja arvottaminen ovat keskeisiä asioita potilaan ennusteen ja resurssien suunnittelemisen kannalta. Sydänkirurgiassa riskitekijät muodostuvat potilaan sairastamista aikaisemmista sairauksista, sydämen tilasta leikkaushetkellä ja suunnitellun toimenpiteen laajuudesta.

Aikuissydänkirurgiassa riskipisteytykseen on vuosien saatossa luotu useita järjestelmiä. Näistä käytetyimmät tämänhetkiset järjestelmät ovat lähinnä USA:ssa käytössä oleva STS-pisteytys sekä eurooppalainen EuroSCORE. EuroSCORE luotiin v. 1999 kansainvälisenä sydänkeskusten välisenä yhteistyönä, johon suomalaisetkin keskukset osallistuivat. Järjestelmä on toiminut näihin asti hyvin ennustaen varsin tarkasti ennen kaikkea leikkauksen aikaista kuolleisuutta, mutta myös pitkäaikaista selviämistä leikkauksen jälkeen. EuroSCOREssa on kuitenkin tiettyjä heikkouksia: pienen riskin potilailla se pyrkii yliarvioimaan leikkauksen aikaista riskiä; toisaalta hyvin suuren riskin potilailla se pyrkii aliarvioimaan potilaan riskiä. Tähän voidaan katsoa olevan syinä potilasmateriaalin vaikeutuminen ja potilaiden muuttuminen yhä iäkkäämmiksi ja monisairaammiksi. Toisaalta leikkaustoimenpiteet muuttuvat vaativammiksi, mutta myös vaihtoehdoiltaan moninaisemmiksi. Leikkaus- ja anestesiatekniikoiden kehittyminen ovat mahdollistaneet kuolleisuuslukujen pysymisen hyväksyttävinä ja jopa aikaisempia vuosia matalampina vaikeutuneesta potilasmateriaalista huolimatta.

Tarkan riskianalyysin tekeminen on joka tapauksessa oleellista. Tässä väitöskirjatyössä aikuissydänleikkauksen riskitekijöitä on EuroSCOREn runkoa apuna käyttäen tarkennettu kuuden osatyön avulla. Nämä työt ovat retrospektiivisiä analyysejä rekisterimateriaalista, joka Vaasan keskussairaalassa prospektiivisesti kerättiin siellä 1994-2008 leikatuista hieman yli 4500:sta avosydänkirurgisesta potilaasta. Leikkausta edeltävän hengitysfunktiotutkimuksen osalta todettiin alentuneen vitaalikapasiteettiarvon (FVC) korreloivan sekuntikapasiteettia (FEV1) paremmin välittömään leikkauksen jälkeiseen sekä myöhäiseen ennusteeseen sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen tulevien potilaiden kohdalla. Aortaläppäleikkaukseen tulevien potilaiden kohdalla alentunut vitaalikapasiteetti korreloi ennen leikkausta alentuneen vasemman kammion toiminnan kanssa ja samoin se toimi sekuntikapasiteettiarvoa paremmin leikkauksen jälkeisen kuoleman, aivotapahtumien ja pitkittyneen tehohoidon ennustajana.

Yli 80 v. täyttäneiden vanhusten selviämistä sepelvaltimoiden ohitusleikkauksesta tutkittaessa todettiin vanhusten primaarikuolleisuuden olevan nuorempia ikäluokkia suuremman (4,7%/1,3%). Kuitenkin tämän jälkeen vanhusten pitkäaikaisselviäminen oli hyvin samankaltainen nuoremman leikkausmateriaalin kanssa aina viiteen vuoteen asti. Siten näyttäisi siltä, että myös iäkkäiden ihmisten sepelvaltimoiden ohittaminen leikkaamalla on kannattavaa.

Käytettyjen leikkausmenetelmien turvarajoja etsittäessä todettiin, että tässä leikkausmateriaalissa vaikeiden komplikaatioiden määrä lisääntyi, jos aortan sulkuaika ylitti 150 min. tai perfuusioaika (sydänkeuhkokoneen käyttöaika) 240 min. Pitkä perfuusioaika korreloi aortan sulkuaikaa paremmin vaikeiden komplikaatioiden syntyyn.

EuroSCOREn erilliset riskimuuttujat analysoitiin ja arvotettiin uudelleen Vaasan materiaalin avulla. Todettiin, että monimutkaistuneilla toimenpiteillä,  potilaan korkealla iällä ja leikkausta edeltävillä liitännäissairauksilla, erityisesti munuaisten toiminnan vajauksella, on suurempi painoarvo riskiä arvioitaessa kuin alkuperäinen EuroSCORE antaisi olettaa. Uusittu n.k. modifioitu EuroSCORE validoitiin Tampereen yliopistosairaalan Sydänkeskuksessa vv. 2004-2008 leikatun runsaan 4000 potilaan materiaalin avulla ja todettiin uusitun modifioidun mallin ennustavan sydänleikkauspotilaan riskiä paremmin kuin alkuperäinen EuroSCORE.