FM Anne K. Hyvärisen molekyylibiologian alaan kuuluva väitöskirja

Functional Analysis of the MTERF Protein Family in Cultured Human Cells (MTERF proteiiniperheen funktionaalinen analyysi viljellyissä ihmissoluissa)

tarkastetaan 20.11.2010 klo 12 Tampereen yliopiston Finn-Medi 1:n auditoriossa, Biokatu 6, Tampere.

Vastaväittäjänä on Reader, dr. Zofia Chrzanowska-Lightowlers (Newcastle University, U.K.). Kustoksena toimii professori Howard T. Jacobs.

                                                ***

Anne K. Hyvärinen on syntyjään Oulusta ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Oulun yliopistossa.

Hyvärisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1562, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-8260-1, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1011, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8261-8, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

LEHDISTÖTIEDOTE

Väitöskirjatyössä Functional analysis of the MTERF protein family in cultured human cells oli tavoitteena karakterisoida ihmisen MTERF-proteiiniperheen jäsenten tehtäviä mitokondrion DNA:n (mtDNA) metaboliassa viljellyissä ihmissoluissa molekyylibiologian keinoin.

Väitöskirjatyön ensimmäisessä osassa tutkittiin MTERF:n (mitochondrial transcription termination factor) sitoutumista mtDNA:han ja sen mahdollista roolia mitokondrion genomin replikaatiossa. Toisessa osassa valotettiin MTERF-proteiinin tehtäviä mtDNA:n transkriptiossa. Työn kolmannessa osassa tutkittiin kahden varsin äsken löydetyn MTERF-proteiiniperheen jäsenen, MTERFD1:n ja MTERFD3:n, sitoutumista mtDNA:han ja niiden tehtäviä mtDNA:n ylläpidossa. Lisäksi väitöskirjan neljännessä osassa valotettiin TFAM:n roolia mtDNA:n metaboliassa.

MTERF:n havaittiin sitoutuvan mtDNA:ssa useisiin kohtiin kanoonisen sitoutumiskohtansa lisäksi sekä in vitro että in vivo. Merkittävää oli myös havainto, että MTERF edistää mitokondriaalisen replikaation taukoamista sekä kanoonisessa että uusissa sitoutumiskohdissaan. TFAM:n voimistamat replikaation pysäytyskohdat olivat vertailtaessa varsin diffuuseja toisin kuin MTERF:n vastaavat. MTERF-proteiinitasojen muuntelu in vivo vaikutti vain lievästi mitokondriaaliseen transkriptioon. Tulokset implikoivat, että MTERF-proteiinin määrä ei säätele mitokondriaalisten transkriptien suhteellisia tasoja millään yksinkertaisella tavalla vaan että siihen liittyy kompensaatiomekanismeja. Siinä missä MTERF-proteiinin määrän muutoksella oli vain vähäinen vaikutus mitokondrion transkriptitasoihin, TFAM:n ylituotannolla oli puolestaan selkeä vaikutus.

MTERFD1:n ja MTERFD3:n havaittiin olevan mitokondriaalisesti kohdennettuja proteiineja, mutta kummallekaan näistä proteiineista ei löydetty sekvenssispesifejä sitoutumiskohtia. MTERFD3:n ja hieman vähemmissä määrin MTERFD1:n ylituotannon havaittiin vähentävän mtDNA:n kopiolukumäärää ja estävän mtDNA:n replikaation loppuunsaattamista. Tulokset implikoivat, että myös näillä uusilla MTERF-proteiiniperheen jäsenillä on rooli mtDNA:n replikaatiossa.