TtM Stiina Hännisen terveystieteen alaan kuuluva väitöskirja

Lihavuus ja laihduttaminen laihdutusmainonnassa ja vaikeasti lihavien ihmisten kokemana (Obesity and dieting in weight-loss advertising and as experienced by the obese people)

tarkastetaan 10.12.2010 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Paula Hakala (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Marja Jylhä.

                                                ***

Stiina Hänninen on syntynyt Helsingin maalaiskunnassa ja hän on suorittanut terveystieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on toiminut tutkijana Tampereen yliopistossa vuodesta 2003 lähtien.

Hännisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1557, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-8239-7, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1004, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8240-3, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Stiina Hänninen, puh. 044 050 5888, stiina.hanninen@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Lihavuus ja laihduttaminen laihdutusmainonnassa ja vaikeasti lihavien ihmisten kokemana

Arvellaan, että suomalaiset kuluttavat noin sata miljoonaa euroa vuodessa laihuuden markkinoilla. Laihdutustuotteille riittää ostajia, kun joka vuosi noin kolmasosa aikuisista naisista ja neljäsosa miehistä laihduttaa.

Väitöstutkimukseni kohdistui lihavuutta ympäröivään kulttuuriin. Laihdutusmainonnasta tarkasteltiin sitä, millaisia laihdutustuotteita sodanjälkeisessä Suomessa on mainostettu. Lisäksi haastateltiin vaikeasti lihavia (painoindeksi vähintään 35 kg/m²) ihmisiä ja kysyttiin heidän kokemuksiaan lihavana elämisestä ja käsityksiään heidän lihavuutensa syistä. Lisäksi selvitettiin, mitä vaikeasti lihavat naiset laihduttaessaan tavoittelivat.
 
Yksi tutkimuksen päätulos on, että laihdutuksen ihmetuotteita mainostettiin runsaasti ja niiden markkinoinnissa luvattiin painon nopeaa putoamista, ulkonäön kohentumista, tuotteen turvallisuutta ja luonnonmukaisuutta sekä näläntunteen puuttumista laihduttamisen aikana.

Vaikeasti lihavilla henkilöillä oli useita selityksiä lihavuudelleen. Tutkimuksessa löydettiin neljä selitysmallia, joiden mukaan lihavuus johtuu elintavoista, lääketieteellisistä, psyykkis-emotionaalisista tai sosiokulttuurisista syistä. Painonhallinnassa onnistuneiden henkilöiden lihavuusselityksille oli tyypillistä, että ne myötäilivät tieteellistä tietämystä lihavuuden aiheuttajista. Painonhallinnassa epäonnistuneiden käsityksissä lihavuuden kielteinen ja häpeällinen leima oli läsnä. Naisten haastatteluissa toiveella ulkonäön kohenemisesta oli korostunut merkitys. Toiveen laihtumisesta kauniimman vartalon ja viehättävämmän ulkonäön tähden esittivät kaikki naiset elämäntilanteesta, painosta ja iästä riippumatta.

Tutkimuksen perusteella on oletettavissa, ettei hoikkuuden ideaali ole murtumassa. Laihdutustuotteiden markkinointi hyödyntänee jatkossakin ihmisten kestotoivetta laihtua suuria määriä nopeasti, tehokkaasti, nälättömästi ja helposti. On tärkeää, että terveydenhuollossa potilaita tuetaan asettamaan realistisia laihtumistavoitteita eikä uskomaan laihdutustuotteiden ostohalukkuutta lisäävää mielikuvamarkkinointia ja ylimitoitettuja mainosväittämiä.