FM Annika Launialan sosiaali- ja terveyspolitiikan alaan kuuluva väitöskirja

Prevention of malaria in pregnancy in Malawi: Encounters and non-encounters between global policies, national programmes and local realities (Raskauden aikaisen malarian ehkäisy Malawissa: Globaalin politiikan, kansallisten ohjelmien,paikallisten todellisuuksien kohtaamisia ja kohtaamattomuutta )

tarkastetaan 10.12.2010 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Susan Reynolds Whyte (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska). Kustoksena toimii professori Juhani Lehto.

                                                ***

Annika Launiala on syntynyt Helsingissä ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Hän toimii nykyisin koulutussuunnittelijana.

Launialan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1560, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-8255-7, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1009, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8256-4, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Annika Launiala, puh. 050-374 7069, annika.launiala@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Malarianehkäisy länsimaisen terveyskasvatuksen keinoin usein tehotonta

Vuonna 1998 Maailman terveysjärjestö WHO:n toimesta käynnistetty Roll Back Malaria-aloite on reilussa kymmenessä vuodessa onnistunut moninkertaistamaan malarian hoitoon ja ehkäisyyn käytettävän rahoituksen 100 miljoonasta dollarista 5.3 miljardiin dollariin. Malarian pysyvästä eliminoimisesta maapallolta keskustellaan taas vakavasti.

FM Annika Launialan lääketieteen antropologian alaan kuuluva tutkimus ”Prevention of Malaria in Pregnancy in Malawi: Encounters and non-encounters between global policies, national programs and local realities” antaa vastauksia siihen miksi globaalista rahoituksesta ja sitoutumisesta huolimatta malarian ehkäisyhankkeiden toteuttaminen ja vaikuttavuus on ollut odotuksia vähäisempää.  Massiivisista hyttysverkkokampanjoista ja jaksottaisesta raskauden aikana annettavasta ehkäisevästä malarialääkityksestä huolimatta malaria tappaa yhä kaksi lasta minuutissa ja on merkittävä terveydellinen vaara 30 miljoonalle raskaana olevalle naiselle ja heidän syntymättömille lapsilleen erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tuoreiden arvioiden mukaan vain 18,5 prosenttia afrikkalaisista lapsista nukkuu hyttysverkon alla ja merkittävä osa raskaana olevista naisista ei saa jaksottaista ehkäisevää lääkehoitoa suosituksista huolimatta. Arviot asettavat epäilyksen alaiseksi sen saadaanko malariaa koskevaa YK:n vuosituhattavoitetta saavutettua vuoteen 2015 mennessä.

Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että malarian ehkäisyhankkeiden pyrkimys poistaa malariaan liittyviä ’kulttuurisia väärinkäsityksiä ja uskomuksia’ korvaamalla ne länsimaisen lääketieteen selitysmallilla malariasta on usein tehotonta eikä johda toivottuun lopputulokseen: käyttäytymisen muuttumiseen.  Äitiysklinikalla annettu malarian ehkäisyyn liittyvä terveyskasvatus on sisällöltään epäselvää, se annetaan eri kielellä kuin naisten äidinkieli on, ilman hoitajan ja naisten välistä keskustelevaa dialogia ja ilman erityisiä pedagogisia valmiuksia jolloin viestien sisältö jää usein ymmärtämättä. Pahimmassa tapauksessa huonolla terveyskasvatuksella on jopa negatiivisia vaikutuksia.

Tutkimustulokset antavat viitettä siitä, että epäselvä terveyskasvatus yhdistettynä äitiysklinikalla toteutettavaan raskauden aikaisen malarian ehkäisyyn lääkehoidolla on lisännyt naisten käsitystä raskauden aikaisesta malariasta harmittomana tautina juuri päinvastoin kuin tarkoitus on ollut. Nykyisen äitiysklinikalla toteutettavan terveyskasvatuksen mallin ulkopuolelle jää myös keskeisiä toimijoita kuten aviomies ja suvun vanhimmat naiset. Heillä on keskeinen rooli raskaana olevan naisen hyvinvoinnin edistämisessä, hoitoon hakeutumiseen liittyvässä päätöksen teossa ja malarian ehkäisymenetelmien käytössä. Tulokset tuovat esille, että paikallinen riskikäsitys eroaa länsimaisen lääketieteen riskikäsityksestä selittäen sen miksi raskauden aikaista malariaa ei koeta merkittäväksi ongelmaksi.

Malarianehkäisyhankkeita ei edelleenkään suunnitella riittävästi ottaen huomioon paikallisten ihmisten tarpeet, heidän jokapäiväiset haasteensa köyhissä olosuhteissa ja erilaiset sosiaaliset, rakenteelliset ja taloudelliset tekijät, jotka hankaloittavat terveydenhuoltopalveluiden saavutettavuutta. Tämän vuoksi hankkeiden keskeiset toimenpiteet eivät riittävässä määrin edistä vuosituhattavoitteiden saavuttamista.

FM Annika Launiala on tehnyt väitöskirjatutkimuksen tulosten pohjalta useita suosituksia joita alan kansalliset ja kansainväliset toimijat sekä kehitysyhteistyötä rahoittavat tahot voivat käyttää hyväksi.