FM Katri Köningin syöpäbiologian alaan kuuluva väitöskirja

HER-2 positive breast cancer - epidemiological and molecular studies (HER-2 -positiivinen rintasyöpä - epidemiologisia ja molekulaarisia tutkimuksia)

tarkastetaan 2.12.2010 klo 12 Tampereen yliopiston Finn-Medi 1:n auditoriossa, Biokatu 6, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Klaus Elenius (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Jorma Isola.

                                                ***

Katri Köninki on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Köningin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1567, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-8274-8, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1016, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8275-5, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Katri Köninki, puh. 040 140 5522, katri.koninki@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE


Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä ja yksi tärkeimmistä kuolinsyistä Sauomessa. Nykytietämyksen mukaan kyseessä on kuitenkin monimuotoinen sairaus ja erityyppisten rintasyöpien ennusteet ja hoitovasteet poikkeavat toisistaan. Väitöskirjassa tutkittiin rintasyöpää, johon liittyy HER-2 -syöpägeenin monistuma. Tämän geenimonistuman on todettu olevan yhteydessä aggressiiviseen tautityyppiin ja huolimatta. Tämän rintasyöpätyypin ilmaantuvuutta ei ole tarkkaan tiedetty, vaikka HER-2 geenimonistumalla on keskeinen merkitys rintasyövän diagnostiikassa ja hoidossa. Tällä hetkellä HER-2 -positiivisen rintasyövän hoitoon on käytössä kaksi täsmälääkettä (trastutsumabi ja lapatinibi). Nämä lääkkeet vaikuttavat eri tavoin HER-2 -reseptoriin. Niiden vaikutusmekanismeja ei kuitenkaan vielä tarkkaan tunneta. Vaikka molemmilla lääkkeillä on tärkeä kliininen merkitys rintasyövän hoidossa, kaikki potilaat eivät kuitenkaan vastaa hoitoon. Resistenssimekanismien tutkiminen on tärkeää, jotta näiden lääkkeiden hyöty saataisiin maksimoitua.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin HER-2 -positiivisen rintasyövän osuutta kaikista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuosina 1982-2005 todetuista rintasyövistä. Tulosten perusteella HER-2 -geenimonistuma on rintasyövässä harvinaisempi kuin tähän mennessä on arvioitu. HER-2 -positiiviset rintasyövät myös havaitaan harvemmin mammografiaseulonnoissa kuin HER-2 -negatiiviset kasvaimet. Lisäksi tutkimus osoitti, että yleisesti tunnetut rintasyövän riskitekijät mahdollisesti altistavat enemmän HER-2 -negatiiviselle syövälle.
 
HER-2 -positiivisen rintasyövän resistenssimekanismeja lääkkeille tutkittiin solumalleilla. Tutkimuksessa vertailtiin sitä, miten eri rintasyöpäsolulinjat näitä mekanismeja ilmentävät. Solulinjoista analysoitiin sekä solunsisäisiä, molekulaarisia mekanismeja että trastutsumabialtistuksesta johtuvaa immunologista reaktiota. Tulokset osoittivat, että pääsääntöisesti eri solulinjat ilmensivät resistenssimekanismeja eri tavoin. Tämän perusteella voitiin päätellä, että lääkeresistenssi on monimutkainen, useammasta kuin yhdestä tekijästä johtuva ilmiö.

Solulinjoilla tehty tutkimus vahvisti käsitystä poikkeavan PI3K-PTEN -solusignaloinnin merkityksestä HER-2 -positiivisen rintasyövän lääkeresistenssissä ja näitä häiriöitä analysoitiin tarkemmin kliinisissä kasvainnäytteissä. Tätä signalointireittiä säätelevän PIK3CA -geenin mutaatioita havaittiin noin kolmanneksessa kaikissa tutkituissa rintasyövissä.  Eloonjäämisanalyysien perusteella nämä mutaatiot liittyivät myöhäiseen rintasyöpäkuolleisuuteen, jonka taustalla olevia tekijöitä ei toistaiseksi ole juurikaan tunnettu.