PsM Mikko Peltolan psykologian alaan kuuluva väitöskirja

Emotion-Attention Interactions in Infants´ Face Processing (Emootion ja tarkkaavaisuuden vuorovaikutus vauvaiän kasvojen prosessoinnissa)

tarkastetaan 11.2.2011 klo 12 Tampereen yliopiston Linnan luentosalissa K 103, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Viola Macchi Cassia (Milanon yliopisto - Bicocca). Kustoksena toimii professori Jari Hietanen.


                                                ***

Mikko Peltola on syntynyt Oulussa ja hän on suorittanut psykologian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Peltolan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1584, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8325-7 , ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1037, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8326-4, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Mikko Peltola, puh. (03) 3551 7967, mikko.peltola@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Kasvonilmeiden avulla tapahtuva tunteiden viestittäminen on olennainen osa vauvan ja aikuisen välistä vuorovaikutusta. Kyky erotella kasvoilla ilmaistuja tunteita ja säädellä käyttäytymistä vuorovaikutuskumppanin tunneilmaisujen avulla kehittyy merkittävästi ensimmäisen elinvuoden aikana. Erityisesti itsenäisen liikkumisen aloittamisen myötä tulee tärkeäksi osata yhdistää tunneilmaisuja niiden esiintymiskontekstiin (esim. vanhemman pelästyminen lapsen joutuessa potentiaalisiin vaaratilanteisiin). Aikaisemmissa tutkimuksissa onkin havaittu, että yli puolen vuoden ikäisten vauvojen tarkkaavaisuus suuntautuu voimakkaammin pelkoa kuin iloa ilmaisevia kasvonilmeitä kohti. Ei kuitenkaan tiedetä, heijastaako huomion kiinnittyminen pelokkaisiin kasvoihin suoranaisesti niiden emotionaalisen sisällön käsittelyä vai sitä, että pelkoa ilmaistaan tyypillisessä pienten vauvojen kasvuympäristössä suhteellisen harvoin. On myös epäselvää, onko tarkkaavaisuuden suuntautuminen kasvonilmeisiin vauvaiässä tahdonalaisesti säädeltyä vai automaattista (tahatonta).

Väitöskirjan neljässä osatutkimuksessa pyrittiin selvittämään, missä iässä vauvojen tarkkaavaisuus alkaa suuntautua korostuneesti pelon tunneilmaisuja kohtaan ja minkälaiset mekanismit tarkkaavaisuuden suuntautumista välittävät. Tarkkaavaisuutta tutkittiin silmänliikkeiden ja aivojen sähköisen toiminnan rekisteröinnin sekä sydämen syketaajuuden mittauksen avulla.

Tutkimustulokset osoittivat, että pelon havaitseminen kasvonilmeistä muuttuu puolen vuoden iässä: 7 kuukauden ikäisten vauvojen tarkkaavaisuus suuntautui voimakkaammin kohti pelkoa kuin iloa ilmaisevia kasvoja, mutta 5 kuukauden ikäisillä vauvoilla vastaavaa tarkkaavaisuuseroa ei havaittu. Seitsemän kuukauden ikäisillä erot näkyivät pidempinä katseluaikoina sekä eroina tarkkaavaisuuden säätelyyn osallistuvan prefrontaalisen aivokuoren sähköisessä aktivaatiossa. Muissa tutkimuksissa havaittiin, että kun kasvonilmeet kilpailivat vauvan huomiosta muiden ärsykkeiden kanssa, tarkkaavaisuus siirtyi hitaammin ja pienemmällä todennäköisyydellä pois pelokkaista kuin iloisista ja neutraaleista kasvoista. Korostunutta tarkkaavaisuutta pelkoa ilmaisevia kasvoja kohtaan ei tutkimuksissa selittänyt niiden epätavallisuus tai suhteellisesti voimakkaampi huomion kohdistaminen pelkoa ilmaisevien silmien alueelle. Lisäksi sydämen syketaajuuden nopeana laskuna havaittava tarkkaavaisuuden automaattinen orientaatioreaktio oli 7 kuukauden ikäisillä vauvoilla suurempi pelokkaisiin kuin iloisiin kasvoihin.

Tulosten perusteella tarkkaavaisuuden suuntautumiseen pelkoa ilmaiseviin kasvoihin osallistuu 7 kuukauden iässä tahdonalaiseen säätelyyn sekä automaattiseen orientaatioon liittyviä mekanismeja. Keskushermoston tasolla tämä voi heijastella ympäristöstä tulevan informaation emotionaalisen sisällön erotteluun osallistuvien aivoalueiden (esim. amygdala) aktivaation integroitumista prefrontaalisella aivokuorella sijaitsevien tarkkaavaisuuden säätelymekanismien toimintaan. Tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan puolen vuoden iässä tapahtuu merkittäviä kehityksellisiä muutoksia pelon havaitsemisessa, kokemisessa ja oppimisessa. Ikävaiheessa, jolloin lapsi alkaa tyypillisesti harjoitella itsenäistä liikkumista ja fyysinen etäisyys vanhemmasta kasvaa, kohonnut herkkyys emotionaalisesti merkitykselliselle informaatiolle sekä lisääntyvä kyky hyödyntää emotionaalista informaatiota tarkkaavaisuuden ja käyttäytymisen säätelyssä edistää vauvan sopeutumista muuttuvaan ympäristöön.