MD Adetunji Toriolan epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja

Epidemiological study of the role of vitamin D in the aetiology of ovarian cancer (Epidemiologinen tutkimus D-vitamiinin roolista munasarjasyövän etiologiassa)

tarkastetaan 29.1.2011 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Christel Lamberg-Allardt (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Matti Lehtinen.

                                                ***

Adetunji Toriola on syntynyt Ibadanissa Nigeriassa ja hän on suorittanut lääkärin tutkinnon Nigerian Obafemi Awolowo University:ssa, Ile-Ife:ssä.

Toriolan väitöskirja ilmestyy Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen julkaisusarjassa; 47, Helsinki 2010. ISBN 978-952-245-380-8, ISSN 1798-0054. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä (pdf) THL:sarjassa ISBN SBN 978-952-245-381-5, ISSN 1798-0062, http://thl.fi sekä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1045, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8355-4, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai THL, http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi

Lisätietoja: Adetunji Toriola, puh. 0442929526, adetunji.toriola@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Johtuen oireiden salakavaluudesta useimmat munasarjasyöpätapaukset todetaan pitkälle edenneinä ja munasarjasyöpä on hyvin tappava gynekologinen syöpä. Maantieteellisesti taudin ilmaantuvuus ja tautiin kuolleisuus vaihtelevat huomattavasti. Munasarjasyövän syyksi on esitetty gonadotropiinia, muuta hormonaalista syytä, keskeytymättömiä ovulaatioita ja tulehdusta. Vaikka jokaisen hypoteesin tueksi on esittää epidemiologista todistusaineistoa muiden, toistaiseksi vähän tutkittujen, tekijöiden osuutta ei voi sulkea pois.

Ekologisten, kokeellisten ja ravitsemustutkimusten perusteella D-vitamiini voi suojata munasarjasyövältä, mutta tutkimukset, jotka hyödyntävät parasta D-vitamiinin mittaustapaa, seerumin 25-hydroksi D (25-OHD) vitamiinimääritystä, puuttuvat. Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli tutkia D-vitamiinin ja munasarjasyövän yhteyttä käyttäen hyväksi seerumin 25-OHD -tasoja - luotettavinta tapaa määrittää yksilön D-vitamiinistatus.
Tässä väitöskirjassa esitettävät työt ovat sarja Äitikohorttiin (Finnish Maternity Cohort, FMC) upotettuja tapaus-verrokkitutkimuksia. FMC-seerumipankki on väestöpohjainen seerumipankki, jossa lähes kaikkien Suomessa vuodesta 1983 raskaana olleiden naisten ensimmäisen raskauskolmanneksen seeruminäytettä säilytetään -25 °C:ssa. Munasarjasyöpätapaukset ja kaltaistetut verrokit identifioitiin yhdistämällä tietoja Syöpärekisterin ja Tilastokeskuksen kanssa.    

Tulostemme oikeellisuus riippuu paljolti siitä, miten hyvin D-vitamiinin 25-OHD -aineenvaihduntatuote on säilynyt ja mitattavissa vuoden ajan säilytetyissä seeruminäytteissä. Sen vuoksi välttääksemme virheluokitusta ensimmäinen tavoitteemme oli määrittää 25-OHD:n ja androstenedionin säilyminen seeruminäytteissä, joita oli säilytetty jopa 24 vuotta. Havaitsimme odotetut vuodenajasta johtuvat seerumin 25-OHD tasojen erot kaikkina seurantavuosina. Keskimääräinen seerumin 25-OHD -taso oli merkitsevästi korkeampi kesällä (44.0 nmol/l) talveen (33.4 nmol/l) verrattuna (p<0.001). Emme havainneet merkkejä systemaattisesta 25-OHD -kadosta säilytetyissä seerumeissa, mikä viittaa siihen, että 25-OHD pysyy muuttumattomana useiden vuosien ajan -25 °C:ssa säilytetyissä seeruminäytteissä.   

Toisessa tutkimuksessa, joka koski 201 munasarjasyöpätapausta, jotka oli diagnosoitu 10 vuoden kuluessa seeruminäytteen ottamisesta, ja 398 vuodenajan, iän ja raskauksien määrän suhteen kaltaistettua verrokkia, emme havainneet yhteyttä seerumin 25-OHD -pitoisuuden ja munasarjasyöpäriskin välillä (OR 1.8, 95% CI 0.9 – 3.5) vertailtaessa alimman ja ylimmän neljänneksen D-vitamiinitason omanneita tutkittavia. Naisilla, joilla oli suositusten mukaan riittämätön 25-OHD -taso (<75 nmol/l) näytti kuitenkin olevan kohonnut munasarjasyövän riski (OR 2.7, 95 % CI 1.0 – 7.9) verrattuna riittävät tasot (> 75 nmol/l) omanneisiin naisiin.

Kolmannessa tutkimuksessa selvitimme toimivatko kalsium ja D-vitamiini riippumattomasti vai muuntelevatko ne toistensa vaikutusta munasarjasyöpäriskiin. Naisilla, jotka olivat kalsiumtasojensa suhteen korkeimmassa neljänneksessä, oli merkitsevästi vähentynyt munasarjasyöpäriski, kun taas naisten, jotka olivat korkeimmassa D-vitamiinineljänneksessä, munasarjasyöpäriskin vähenemisen tilastollinen merkitsevyys jäi rajalle. Naisilla, joilla oli riittävät 25-OHD -tasot oli merkitsevästi alentunut munasarjasyöpäriski (OR 0.32, 95% CI 0.12 – 0.91). Kalsiumiin tilastollisesti merkitsevästi liittyvä alentunut munasarjasyöpäriski oli riippumaton seerumin 25-OHD -tasoista (OR 0.41, 95% CI 0.19 – 0.87). D-vitamiiniin liittyvä alentunut munasarjasyöpäriski (OR 0.51, 95% CI 0.29 – 1.05) oli riippumaton. Emme havainneet, että kalsium ja D-vitamiini muuntelisivat toistensa vaikutusta suhteessa munasarjasyöpään.

D-vitamiinia ja munasarjasyöpää koskeneiden epidemiologisten tutkimusten todettu heikkous on ollut yhden seeruminäytteen käyttö arvioitaessa elimistön D-vitamiinistatusta yli ajan. Toistaiseksi ainoassa tutkimuksessa, jossa seerumin 25-OHD -tasoja on mitattu kaksi kertaa pitkällä aikavälillä, havaitsimme, että korkean seerumi 25-OHD -tason säilyttäminen pitkän aikaa voi liittyä alentuneeseen munasarjasyöpäriskiin. Naisilla, joiden seerumin 25-OHD -tasot olivat vuodenajan keskimääräisiä tasoja korkeammat molemmissa näytteissä, oli alentunut riski sairastua munasarjasyöpään (OR 0.21, 95 % CI 0.05 – 0.99). Tätä tilastollisen merkitsevyyden rajalla ollutta vaikutusta ei havaittu naisilla, joiden näytteet oli otettu talvella.