KM Tuulikki Ukkonen-Mikkolan kasvatustieteen (varhaiskasvatus) alaan kuuluva väitöskirja

Sukupolvien kohtaamisia lasten ja vanhusten yhteisessä palvelukeskuksessa (Intergenerational encounters in a service center for children and elderly)

tarkastetaan 9.4.2011 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori emerita Anneli Niikko (Joensuun yliopisto). Kustoksena toimii professori Kirsti Karila.

                                                ***

Tuulikki Ukkonen-Mikkola on syntynyt Pertunmaalla ja hän on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa. Hän vuodesta 2000 lähtien työskennellyt kasvatusaineiden lehtorina.

Ukkonen-Mikkolan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1596, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8381-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1054, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8382-0, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Tuulikki Ukkonen-Mikkola, puh. 040-777 6620, tuulikki.ukkonen-mikkola@dila.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata lasten ja vanhusten yhteisen palvelukeskuksen toimintakulttuuria kahdesta eri näkökulmasta – toimintakulttuuria erilaisina toimintakäytäntöinä ja kulttuuria merkityksenantona. Tutkimuksen toteutuskonteksti on yksityinen palvelukeskus, jossa lasten päiväkoti ja vanhusten asumis- ja tukipalveluja on sijoitettu samaan rakennukseen, osittain yhteisiin tiloihin. Toimintakulttuuria jäsennetään organisaatiokulttuurin käsittein. Tutkimuksessa painottuu varhaiskasvatuksen ja lasten näkökulma.

Tutkimuskohteena olevaa ilmiötä lähestytään yhteiskuntatieteellisesti suuntautuneen lapsuudentutkimuksen lähtökohdista käsin ja tutkimusmenetelmänä on etnografia. Aineisto on kerätty havainnoiden lasten ja vanhusten kohtaamisen tilanteita sekä haastatellen lapsia, vanhuksia, henkilökuntaa, johtoa sekä vanhempia.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lasten ja vanhusten yhteisessä palvelukeskuksessa muodostui tiettyjä toimintakäytäntöjä. Keskeisiksi teemoiksi yhteisissä toimintakäytännöissä nousivat toiminnan suunnittelu ja organisointi, yhteiseen toimintaan osallistuminen sekä aika ja tila toiminnan määrittäjinä. Lapsilla ja vanhuksilla on yhteisessä palvelukeskuksessa useita mahdollisuuksia sekä suunniteltuihin että spontaaneihin kohtaamisen tilanteisiin. Lasten ja vanhusten välille kehittyi sosiaalisia suhteita, ja lasten ja vanhusten välillä oli sanallisen vuorovaikutuksen lisäksi runsaasti sanatonta vuorovaikutusta.

Sukupolvien yhteiselle toiminnalle annetuissa merkityksissä tuli esille lasten näkökulmasta muun muassa lapsen itsetunnon ja sosiaalisen kehityksen tukeminen sekä tiedon ja kulttuurin siirto. Vanhukset saivat elämäänsä sisältöä, ja heillä oli mahdollisuus kompetenssin tunteen säilyttämiseen. Henkilökunta koki työskentelyn lasten ja vanhusten yhteisessä palvelukeskuksessa sekä rikkautena että haasteena. Vanhemmat suhtautuivat myönteisesti lasten ja vanhusten yhteiseen toimintaan. Yhteisenä merkityksenä kaikille osapuolille tuloksissa tuli esille mahdollisuus yhteisöllisyyden kokemiseen.

Tutkimus antaa kokonaiskuvan lasten ja vanhusten yhteisen palvelukeskuksen toimintakulttuurista. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että lasten ja vanhusten yhteinen palvelukeskus on toimiva ja kehittämisen arvoinen varhaiskasvatuksen ja vanhusten palvelujen muoto.