FM Jenni Kallion lasten kokeellisen immunologian ja infektiotautien alaan kuuluva väitöskirja

Systems biological study of Drosophila immune signaling (Banaanikärpäsen immuunisignaloinnin systeemibiologinen tutkimus)

tarkastetaan 15.4.2011 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Seppo Meri (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Mika Rämet.

                                                ***

Jenni Kallio on syntynyt Hollolassa ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa. Hän on toiminut vuodesta 2003 lähtien tutkijana kokeellisen immuniteetin tutkimusryhmässä.

Kallion väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1599, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8388-2, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1057, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8389-9, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Jenni Kallio,  jenni.kallio@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Väitöskirja perustuu kolmeen osatyöhön, jotka ovat ilmestyneet kansainvälisissä julkaisusarjoissa. Töissä tutkitaan synnynnäistä immuniteettia systeemibiologisten menetelmien avulla. Mallieläimenä on käytetty pääasiassa banaanikärpästä.

Ensimmäisessä osatyössä käytettiin genomin laajuista DNA-siruanalyysiä sekä kaksijuosteisen RNA:n ohjaamaa RNA häirintää. Näiden menetelmien avulla pyrittiin identifioimaan geenejä, jotka aktivoituvat banaanikärpäsen S2-makrofageissa gram-negatiivisen kolibakteerin vaikutuksesta. Työssä identifioitiin kolme uutta geenituotetta, jotka vaikuttavat immuunipuolustuksessa keskeisten antimikrobiaalisten peptidien tuotantoon banaanikärpäsen immuunivasteessa kolibakteeri-infektioon.

Toisessa osatyössä tutkittiin NF-kappaB-signalointireittiin vaikuttavia geenituotteita genominlaajuisen RNA-häirinnän avulla. Tutkimuksessa löydettiin 10 uutta geenituotetta, jotka osallistuvat tämän signalointireitin säätelyyn. Yksi näistä on G-proteiini välitteinen proteiinikinaasi 2 (Gprk2), jonka osoitettiin olevan välttämätön gram-positiivisten bakteerien vaikutuksesta aktivoituvan Toll-signalointireitin säätelylle. Lisäksi osoitettiin nisäkässolumallin sekä seeprakalamallin avulla, että Gprk2:n toiminta NF-kappaB-signaloinnissa on evolutiivisesti säilynyt.

Kolmannessa osatyössä käytettiin myös genominlaajuista RNA-häirintäseulaa banaanikärpäsen immuunisignaloinnin tutkimiseen. Työssä löydettiin useita geenituotteita, jotka säätelevät mm. virusvasteessa aktivoituvan JAK/STAT signalointireitin toimintaa. Työssä keskityttiin tutkimaan yhtä näistä geenituotteista, eye transformer (ET). Tulokset osoittivat, että ET säätelee negatiivisesti JAK/STAT -reitin toimintaa sekä solumallissa (in vitro) että banaanikärpäsmallissa (in vivo).