FM, insinööri Pertti Korhosen tietojenkäsittelyopin alaan kuuluva väitöskirja

Lentokalustohankintojen suorien vastakauppojen toteutus ja kaluston ylläpito lentokaluston keskuskorjaamoilla (The implementation of direct counter-trade in aviation equipment acquisition and the maintenance of equipment at central maintenance depot)

tarkastetaan 15.4.2011 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -salissa, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjinä ovat professori Pentti Kerola (Oulun yliopisto) ja Tkt Henry Sivusuo (Ilmavoimien Esikunta).  Kustoksena toimii professori emeritus Pertti Järvinen.

                                                ***

Pertti Korhonen on syntynyt Suonenjoella vuonna 1938 ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa ja insinöörin tutkinnon Tampereen teknillisessa oppilaitoksessa. Hän on ollut eläkkeellä vuodesta 1998 lähtien Patria AVI:n liiketoimintajohtajan toimesta.

Korhosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1601, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8395-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1059, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8396-7, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Pertti Korhonen, puh. 03-35 63 654 tai 0500-99 52 50, perttikorhonen@hotmail.com

LEHDISTÖTIEDOTE

Johdanto
Ulkomailta tehtävissä suurissa sotilasmateriaalin hankinnoissa pyritään kotimaasta ulos menevää valuuttamäärää pienentämään tekemällä osa valmistuksesta vastakauppoina kotimaassa. Tavallisesti suorien vastakauppojen kohteena ovat kaluston loppukokoonpanot ja testaukset, joilla saadaan kotimaahan työn lisäksi kaluston koko elinjakson aikaisessa ylläpidossa tarvittavaa tietämystä, laitteistoa ja osaamista.  Toisena kohteena ovat joidenkin omiin resursseihin ja tarpeisiin sopivien osien valmistus, joilla kehitetään valmistus- ja korjausosaamista.

Tutkimus
Tutkimusotteena on kuvaileva tapaustutkimus, jossa tutkimuksen pääkohteena on Ilmavoimien 1990-luvulla tehty Hornet-hankinta ja sitä täydentävänä tutkimuskohteena 1980-luvulla tehty Hawk-hankinta.
Tutkimuksen pääkysymys on: Miten uuden lentokaluston  loppukokoonpanot ja testaukset on valmisteltu ja toteutettu suomalaisilla keskuskorjaamoilla ja sen jatkona miten ne vaikuttavat kaluston ylläpitoon. Lisäkysymyksenä on: Millaisia uusia innovaatioita voisi kehittää asioiden hoitamiseksi nykyistä paremmin.
Tutkimuksen pääosan muodostavat deskriptiiviset kuvaukset suoriksi vastakaupoiksi valittujen lentokoneen ja sen laitteiden loppukokoonpanojen valmistelusta, toteutuksesta ja kaluston käytön aikaisen ylläpidon aloitusvaiheesta keskuskorjaamoilla (miten asiat olivat tai miten ne toteutettiin).

Tutkimuksessa tarkastellaan ja kuvataan tutkimuskokonaisuuteen liittyvinä tekijöinä erikseen toimintaympäristöä, osaamisen kehittymistä, työn oppimista ja työmenetelmiä, toimintojen ja tieto-aineiston sovittamista uusiin olosuhteisiin ja vastakaupan periaatteita sekä koko prosessin toimintaa.
 
Päätavoitteen (kuvaukset) lisäksi on tarkasteltu osa-alueilla kohteita, joissa nykyistä käytäntöä voitaisiin parantaa (miten asiat voitaisiin toteuttaa nykyistä käytäntöä paremmin). Näitä preskriptiivisiä metodeja (miten asiat pitäisi hoitaa), jotka toimivat paremmin kuin käytetty metodi (miten asiat hoidettiin) on tarkasteltu innovaation toteutuksena.
 
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimuksen päätuloksena ovat Hornet- ja Hawk - hankintojen suorien vastakauppaprojektien toteutuksen sekä kaluston keskuskorjaamotasoisen ylläpidon toteutuksen kuvaukset, joiden perusteella on kehitetty preskriptiiviset metodit osaamisen siirtämiseksi, ohjeiden sovittamiseksi uuteen ympäristöön, alihankintatyön arvioimiseksi ja vastakauppojen valinnan helpottamiseksi.

Tarkasteltujen esimerkkien mukaan oikein valittujen vastakauppatöiden hyöty kasvaa pelkästä loppukokoonpanosta ja testauksesta lentokaluston koko käyttöiän kattavaksi ylläpitohyödyksi, joka on huomioitava kustannustarkasteluissa. Varsinkin osaamisen kehittymisen kannalta on edullista, että kokoonpanija jatkaa kaluston ylläpitäjänä.

Ylläpidon ja sen ohjeiden sovittaminen lentokaluston käytön uusia (kulloinkin todellisia) olosuhteita vastaavaksi on paljon laajempi ja tärkeämpi prosessi, kuin yleisesti ”ohjeiden kääntämisellä kieleltä toiselle” ymmärretään. Sovittamisella varmistetaan kaluston käytettävyys, turvallisuus ja parannetaan samalla kaluston käytön taloudellisuutta.

Mahdolliset sovellutukset
Lentokalustoprojektien lisäksi tutkimuksessa kuvattuja ja esitettyjä metodeja voidaan käyttää myös muissa vastakauppojen toteutuksissa, osaamisen ja teknologian siirroissa, piensarjatöiden arvioinneissa sekä suurta käyttöturvallisuutta ja jatkuvaa ylläpitoa vaativan kaluston hankinnassa ja ylläpidossa.