LL Suvi Larjavaaran epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja

Occurrence studies of intracranial tumours (Kallonsisäisten kasvainten esiintyvyys)

tarkastetaan 27.5.2011 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Jaakko Kaprio (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Anssi Auvinen.

                                                ***

Suvi Larjavaara on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Larjavaaran väitöskirja ilmestyy Säteilyturvakeskuksen sarjassa STUK A247, Säteilyturvakeskus, Helsinki 2011. ISBN 978-952-478-611-9, ISSN 0781-1705. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1072, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8411-7, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: STUK, P.O. Box 14, FI-00881 Helsinki, Finland, +358 9 759 881

LEHDISTÖTIEDOTE

Kallonsisäiset kasvaimet kuuluvat erittäin huonoennusteisiin syöpiin, mutta kuitenkaan harvan kasvaintyypin altistavista tekijöistä tiedetään yhtä vähän. Suuressa osassa kirjallisuutta kuvataan ilmaantuvuuslukujen olevan jatkuvassa kasvussa. On kuitenkin oleellista arvioida, onko kallonsisäisten kasvainten ilmaantuvuuden kasvu todellista vai liittyykö tämä vain kasvainten parempaan diagnostiikkaan ja raportointiin. Kallonsisäiset kasvaimet ovat hyvin epäyhtenäinen kasvainryhmä, joka kuuluu kymmenen yleisimmän kasvaintyypin joukkoon. Väitöskirja käsitteli kolmea kallonsisäistä kasvaintyyppiä: glioomia, aivokalvonkasvaimia sekä kuulohermonkasvaimia.

Väitöskirjan päätavoitteina oli kuvata eri kallonsisäisten kasvainten esiintyvyyttä sekä arvioida syöpärekisteritietojen kattavuutta ja oikeellisuutta. Osajulkaisujen yksityiskohtaisina tavoitteina oli arvioida aivokalvonkasvainten raportoidun ilmaantuvuuden luotettavuutta, kuvata kuulohermonkasvainten ilmaantuvuustrendejä neljässä Pohjoismaassa, määrittää glioomien anatomisen sijainnin jakaumaa sekä arvioida glioomien sijaintia suhteessa matkapuhelimen käyttöön.

Aivokalvonkasvainten rekisteröinnin kattavuutta arvioitiin vertailemalla tapauksia viidestä eri tietolähteestä ja esittämällä näistä Suomen Syöpärekisteriin ilmoitettujen tapausten osuus. Aivokalvonkasvainten rekisteröinti ei ollut kattavaa missään aineistossa. Suomen Syöpärekisterin kattavuus oli noin kaksi kolmasosaa.  

Kuulohermonkasvainten ilmaantuvuutta tarkasteltiin Pohjoismaissa 21 vuoden ajalta (1987–2007) käyttämällä syöpärekisteritietoja. Kuulohermonkasvainten ilmaantuvuus oli kasvussa, mutta maitten välillä oli huomattavia eroja. Yhteenlaskettu vuosittainen kasvu oli tutkimusajanjaksolla keskimäärin 2,8 %. Kuulohermonkasvainten yleinen ilmaantuvuuden kasvu taittui 1990-luvun loppupuolella, jonka jälkeen ilmaantuvuus pysytteli melko tasaisena, ja jopa laski vuoden 2000 jälkeen.

Glioomien anatomista sijaintia tutkittiin sekä määrittämällä näiden karkea sijainti aivolohkoissa että yksityiskohtaisemmin käyttämällä kolmiulotteista jakaumaa aivoissa. Lisäksi arvioitiin glioomien tarkkaa sijaintia suhteessa tyypilliseen matkapuhelimen sijaintiin puhelun aikana. Glioomat olivat epätasaisesti jakautuneet aivoissa, ja aivolohkojen välillä oli merkittäviä eroja. Glioomia oli eniten otsa- ja ohimolohkoissa. Yksityiskohtainen kolmiulotteinen analyysi osoitti tilastollisesti merkitsevää epätasaisuutta. Glioomia ei kuitenkaan esiintynyt enemmän niissä aivojen osissa, jotka olivat lähinnä matkapuhelimen pitokohtaa. Kasvaimet olivat lähimpänä matkapuhelinta puhelimen pitkäaikaisilla käyttäjillä (yli kymmenen vuotta käyttäneillä), mutteivät tilastollisesti merkitsevästi.

Tulokset osoittavat, että hyvänlaatuiset kallonsisäiset kasvaimet olivat alirekisteröityjä lakisääteisestä ilmoitusvelvoitteesta huolimatta. Kuulohermonkasvainten histologinen ryhmittely ja raportointi poikkesivat huomattavasti sekä Pohjoismaiden välillä että myös ajanjaksosta riippuen, ja aineiston epäyhtenäisyyden vuoksi tulosten tulkitseminen oli haasteellista. Glioomat olivat jakautuneet epätasaisesti aivoissa, mutta sijainti ei ollut yhteydessä matkapuhelimen käytön määrään (kumulatiivinen puheaika) tai kestoon (käyttövuodet).