MSc Achillefs Papageorgioun valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja

Spatial model analysis of party policy strategies. Insights of deterministic and probabilistic voting with ´biased´ voters: Applications to Finland (Spatiaalinen analyysi puolueiden politiikkastrategioista. Näkökulmia ´puolueellisten´ äänestäjien deterministiseen ja probabilistiseen äänestämiseen Suomessa)

tarkastetaan 1.6.2011 klo 13 Tampereen yliopiston Linnan luentosalissa K 103, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Iain McLean (Oxfordin yliopisto). Kustoksena toimii professori Heikki Paloheimo.

                                                ***

Achillefs Papageorgiou on syntynyt Ateenassa Kreikassa ja hän on suorittanut MSc -tutkinnon London School of Economicsissa (LSE).  Nykyisin hän toimii tutkijana.

Papageorgioun väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1609, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8437-7, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1069, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8438-4, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Achillefs Papageorgiou, puh. +358 50 3062607, Achillefs.Papageorgiou@uta.fi, http://www.uta.fi/laitokset/politiikka/henkilokunta/papageorgiou.php

LEHDISTÖTIEDOTE

Äänestämisen läheisyysteorian mukaan mikäli puolueet ja äänestäjät ovat edustettuina samassa poliitiikkadimensiossa, äänestäjät äänestävät puoluetta, joka on lähinnä heidän positioitaan asiakysymyksissä. Vastoin spatiaalista perinnettä Michiganin koulukunnan mukaan äänestäjät eivät äänestä rationaalisesti poliittisiin asiakysymyksiin perustuen, vaan antavat äänensä puolueelle, jota kokevat olevansa psykologisesti lähinnä, eli puoluetta, johon he samastuvat.

Adams, Merrill ja Grofman (2005) yhteensovittavat yllämainitut äänestysperinteet teoksessaan,  johon tukeutuen tämä väitöskirja osoittaa vaikutuksen, joka puoluesamastumisen kaltaisella psykologisella ominaisuudella on rationaalisiin strategioihin, joilla puolueet hakevat optimaalisia paikkojaan politiikkadimensiossa. Analyysi on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa oletetaan, että äänestäjät äänestävät valitsemaansa puoluetta varmuudella tai deterministisesti läheisyyden ja puoluesamastumisen perusteella. Toisessa osassa oletetaan, että äänestäjien päätökset ovat probabilistisia, sillä heidän päätöksiinsä vaikuttavat määrittelemättömät tekijät, jotka tekevät heidän päätöksistään epävarmoja puolueiden näkökulmasta.

Deterministisen äänestämisen kohdalla käytetään simulaatioanalyysiä, jonka avulla osoitetaan, että puolueilla on kannustimena hakea erilaisia optimaalisia positioita silloin kun puoluesamastuminen vaikuttaa äänestämiseen kuin silloin, kun se ei vaikuta. Probabilistisen äänestämisen kohdalla osoitetaan, että puoluesamastumisella on kurvilineaarinen vaikutus suomalaisten puolueiden Nashin tasapainotiloihin: vähäinen puoluesamastumisen aste johtaa vahvaan keskihakuiseen kilpailuun, keskivahva puoluesamastuminen johtaa vähemmän vahvaan keskihakuiseen kilpailuun ja korkea puoluesamastuminen vie kilpailun takaisin vahvasti keskihakuisiin tuloksiin. Edellämainittu puoluesamastumisen kurvilineaarinen vaikutus pitää myös paikkansa kun tarkastellaan Ruotsin vaaliaineistoa, ja vastaa tuloksia, jotka Adams, Merrill ja Grofman (2005) ilmoittivat sovellettaessa samaa äänestysalgoritmia Ranskan politiikkaan.

Soveltamalla spatiaalisen mallin tekniikoita eduskuntavaalitutkimusten aineistoihin tutkimus osoittaa myös missä määrin suomalaisten äänestäjien päätökset perustuvat psykologisiin komponentteihin kuten puoluesamastumiseen sen sijaan, että ne perustuisivat poliittiseen suuntautumiseen akselilla vasemmisto-oikeisto. Tutkimus osoittaa Nashin tasapainon Suomen ja Ruotsin tapauksissa ja miten nämä tasapainotilat vertautuvat aikaisempiin empiirisiin tutkimuksiin. Se osoittaa missä määrin puoluesamastuminen ja poliittinen suuntautuminen vasemmisto-oikeisto -akselilla vaikuttavat puolueiden odotettuun äänisaaliiseen ja miksi suuren puolueeseen samastuneen äänestäjäkunnan omaavilla suomalaisilla puolueilla on kannustin keskihakuisuuteen politiikkadimensiossa, sekä osoittaa onko suomalaisten puolueiden asiakysymyksissä ottamissa positioissa vuonna 2007 samankaltaisuuksia niiden Nashin tasapainotilojen kanssa. Lisäksi tutkimus osoittaa onko psykologinen käsite, projektio, vaikuttanut suomalaisten äänestäjien näkemyksiin puolueiden sijoittumisesta vasemmisto-oikeisto -akselilla vuonna 2007.