BSc (Hons) Eloise Kokin oikeuslääketieteen/molekyylibiologian alaan kuuluva väitöskirja

Alzheimer´s disease neuropathology and inflammation: A genetic and immunohistochemical study (Alzheimerin taudin neuropatologia ja tulehdus: geneettinen ja immunohistokemiallinen tutkimus)

tarkastetaan 3.6.2011 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Anne Remes (Oulun yliopisto). Kustoksena toimii professori Pekka Karhunen.

                                                ***

Eloise Kok on syntynyt Australiassa ja hän on suorittanut BSc (Hons) Biochem/Biotech -tutkinnon Swinburnen teknillisessä yliopistossa Australiassa. Hän työskentelee nykyisin biokemistinä ja tutkijana Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön oikeuslääketieteen oppialalla.

Kokin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1608, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8435-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1068, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8436-0, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Eloise Kok, eloise.kok@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Alzheimerin taudin yleisyys ja yleistyminen ikääntyneessä väestössä kuormittaa jo nyt terveydenhuoltoa.

Toistaiseksi ainoa kiistaton aikuisiässä ilmenevän Alzheimerin taudin riskitekijä on Apolipoproteiini E (APOE)-geenin ε4-alleeli. Myös eräiden muiden geenien yhteys sairastumisriskiin on löydetty mutta niiden vaikutus on ollut huomattavasti APOE-geeniä pienempi. Alzheimerin taudille tunnusomaisena on pidetty aivoissa tapahtuvia amyloidin kertymämuutoksia, jotka ilmenevät seniilien plakkien (SP) ja neurofibrillimuutosten eli tangeleiden (NFT) ilmaantumisena aivoihin.

Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli kartoittaa neuropatologisten muutosten esiintymistä oireettomalla väestöllä ja tarkastella Apolipoproteiini (APOE) geenin, C-reaktiivinen proteiini (CRP) geenin, Klusterin (CLU) geenin, CR1 (Complement component 3b/4b receptor 1) geenin, PICALM (Phosphatidylinositol binding clathrin assembly protein) geenin sekä USF1 (upstream stimulatory factor 1) geenin polymorfioiden vaikutusta Tampere Autopsy Study (TASTY)-tutkimusaineistossa.

SP:t olivat selkeästi yleisempiä APOEε4alleelin kantajilla, erityisesti keski-iässä, ja hieman harvinaisempia APOEε2-alleelin kantajilla kuin niillä henkilöillä, joilla oli kaksi kopiota yleisimmästä ε3-geenimuodosta.

Useat kohonneisiin CRP:n tasoihin liittyvät CRP-geenin yhden nukleotidin muutokset (single nucleotide polymorphisms, SNP) ja haplotyypit olivat yhteydessä kehityksessään alkuvaiheessa oleviin SP:hin. CRP- ja Aβ-proteiinien immunovärjäys osoitti näiden ekpressoituvan samoissa neuroneissa ja CRP-immunovärjäyksen intensiteetti korreloi CRP-geenin SNP:ien ja haplotyyppien kanssa.

CLU-, CR1- ja PICALM SNP:ien ja SP:n välillä oli vain heikko yhteys verrattuna APOE:n vaikutukseen.

USF1-geenin SNP:t ja haplotyypit olivat yhteydessä SP:hin ja NFT:hin Tampere Autopsy Study (TASTY)-tutkimusaineistossa.

Tämän väitöskirjatyön tulosten perusteella tulehdusvastetta säätelevät geenit saattavat vaikuttaa Alzheimerin tautiin liittyvien aivojen kertymämuutosten kehittymiseen ja voivat siten olla yhteydessä myös sairauden syntyyn tai etenemiseen. On kuitenkin huomioitava, että ruumiinavausten yhteydessä koottu aineisto koostui enimmäkseen ei-dementoituneista henkilöistä. Kertymämuutosten yhteys kliinisen Alzheimerin taudin puhkeamiseen on siten kyseenalaista ja lisätutkimukset syy-seuraussuhteen selvittämiseksi ovat tarpeellisia.