M.Sc. David Dokun kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja

Socioeconomic Differences in Tobacco Use among Ghanaian and Finnish Adolescents (Nuorten tupakoinnin sosioekonomiset erot Ghanassa ja Suomessa)

tarkastetaan 8.6.2011 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Eero Lahelma (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Arja Rimpelä.

                                                ***

David Doku on syntynyt Ghanassa ja hän on suorittanut M.Sc. -tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Dokun väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1612, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8449-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1073, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8450-6, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: David Doku, puh. 040 190 1637, david.doku@uta.fi / daviddoku@gmail.com


LEHDISTÖTIEDOTE

NUORTEN TUPAKOINNIN SOSIOEKONOMISET EROT GHANASSA JA SUOMESSA

Länsimaissa ja erityisesti aikuisilla tupakoinnin ja sosioekonomisen aseman välinen yhteys tunnetaan hyvin. Mitä matalampi sosioekonominen asema, sitä yleisempää on tupakointi. Aikuisilla erot tupakoinnin yleisyydessä eri koulutusryhmien välillä ovat merkittäviä. Nuorten osalta tutkimustieto tupakoinnin sosioekonomisista eroista on ollut vähäistä. Sosioekonomisen aseman ja tupakoinnin välisen yhteyden muuttumisesta pitkällä aikavälillä ei ole tietoa. Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa, kuten Ghanassa, nuorten tupakointitutkimusta ei juuri ole tehty. Tupakankulutuksen vähentyessä läntisissä maissa tupakkateollisuus pyrkii etsimään uusia kuluttajia kehitysmaiden nuorisosta. Tästä syystä kehittyvät maat ovat kansanterveydellisestä näkökulmasta tärkeitä.

Väitöskirjassa tutkittiin nuorten tupakoinnin sosioekonomisia eroja Ghanassa ja Suomessa sekä verrattiin eroja keskenään. Tutkimus koostui neljästä osatutkimuksesta, joissa käytettiin kahta eri tutkimusaineistoa.  Suomalaisena tutkimusaineistona oli valtakunnallinen Nuorten terveystapatutkimus, vuodesta 1977 lähtien joka toinen vuosi toteutettava postikyselytutkimus 12- 18-vuotiaille. Ghanasta kerättiin vastaavanikäisiä nuoria edustava poikkileikkausaineisto koulukyselynä vuonna 2008. Nuorten tupakoinnin ja sosioekonomisen aseman välistä yhteyttä tutkittiin useita eri sosioekonomisia indikaattoreita käyttäen. Tässä työssä kehitettiin materiaalisen hyvinvoinnin mittari, joka sopii kehittyvien maiden nuorten sosioekonomisen taustan tutkimuksiin. Tilastollisina menetelminä käytettiin logistista regressioanalyysia sekä pääkomponenttianalyysiä.

Ensimmäisessä osatutkimuksessa (I) selvitettiin ghanalaisnuorten tupakointitottumuksia sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Tuloksista ilmeni, että nuorten tupakointi Ghanassa oli selvästi vähäisempää kuin suomalaisnuorten keskuudessa. Toisaalta he altistuivat tupakkamainonnalle useammin sekä tunsivat tupakoinnin haitat ja tupakoinnin lopettamisen vaikeuden selvästi huonommin kuin suomalaiset.

Toisessa osatutkimuksessa (II) käytettiin perinteisten sosioekonomista asemaa mittaavien indikaattoreiden ohella uudentyyppistä materiaalisen hyvinvoinnin mittaria. Tärkeä löydös oli, että mittari havaittiin luotettavaksi ja hyvin soveltuvaksi kuvaamaan nuorten sosioekonomista asemaa kehitysmaissa, missä perinteisten sosioekonomista asemaa mittaavien osoittimien käyttö (esim. vanhempien koulutus, tulot, ammatti) voi ajoittain olla vaikeaa.
 
Kolmannessa osatutkimuksessa (III) verrattiin nuorten tupakoinnin sosioekonomisia eroja Ghanassa ja Suomessa. Riippumatta siitä, millä sosioekonomisen aseman mittarilla tupakoinnin ja sosioekonomisen aseman välistä yhteyttä mitattiin, erot olivat selvät ja odotustenmukaiset molemmissa maissa. Samalla havaittiin, ettei ghanalaisnuorten tupakointi näytä seuraavan yhtä selvästi tunnettua tupakkaepidemian kehityskulun mallia kuin mikä on tyypillistä länsimaille.

Neljännessä osatutkimuksessa (IV) tarkasteltiin suomalaisnuorten tupakoinnin sosioekonomisten erojen pitkän aikavälin muutoksia (1977—2007) käyttäen useita eri sosioekonomisen aseman indikaattoreita. Tutkimuksen päätulos oli, että sosioekonomiset erot nuorten tupakoinnissa ovat säilyneet koko tutkimusjakson ajan samankaltaisina ja jopa lievästi kasvaneet Suomen aktiivisesta tupakkapolitiikasta huolimatta.

Tutkimuksen tulokset korostavat nuorten tupakointitrendien seurannan tärkeyttä: Ghanassa tulisi järjestää tätä mittaava tietojärjestelmä ja Suomessa tupakoinnin sosioekonomisten erojen seurantaa tulisi edelleen jatkaa. Sekä Suomessa että Ghanassa nuorten tupakoinnin sosioekonomisten erojen kaventamiseksi terveyden edistämisohjelmia tulisi kohdentaa siten, että niiden vaikutukset näkyisivät erityisesti alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä ja erityisissä riskiryhmissä. Viimeksi mainittuihin kuuluvat etenkin ne nuoret, jotka keskeyttävät koulun tai eivät jatka koulunkäyntiä peruskoulutuksen jälkeen.