LL Teemu Tolosen syöpägenetiikan alaan kuuluva väitöskirja

Molecular biomarkers and histopathological parameters in prostate cancer diagnostics and prognostics (Molekyylitason merkkiaineista on hyötyä eturauhassyövän diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa)

tarkastetaan 10.6.2011 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Markku Kallajoki (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Tapio Visakorpi.

                                                ***

Teemu Tolonen on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän toimii patologiaan erikoistuvana lääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Tolosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1620, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8466-7, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1081, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8467-4, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Teemu Tolonen, teemu.tolonen@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Eturauhaskoepalat ovat patologin kannalta yksi yleisimmistä näytteistä, joissa diagnosoidaan syöpä. Neljästä osatyöstä koostuvan väitöskirjatyön tarkoituksena oli tutkia eturauhassyöpään johtavia mekanismeja sekä löytää uusia diagnostisia menetelmiä ja ennustetekijöitä.

Eturauhassyöpä on usein monipesäkkeinen kasvain, jossa eri kasvainpesäkkeet saattavat syntyä toisistaan riippumatta. Ensimmäisessä osatyössä tutkittiin ohjelmoituun solukuolemaan eli apoptoosiin osallistuvien biologisten merkkiaineiden ilmentymistä eturauhasessa. Syöpää sisältävien eturauhasten mikroskooppisesti normaaleilla alueilla todettiin poikkeavaa ilmentymistä hyvänlaatuisiin eturauhasiin verrattuna. Löydös viittaa kenttävaikutukseen, joka voi olla eturauhassyövän monipesäkkeisyyden taustalla.

Suomessa todetaan vuosittain 4000 - 5000 uutta eturauhassyöpää, joista suuri osa löytyy oireettomilta miehiltä PSA-testauksen perusteella. Koska syövät todetaan aiempaa varhaisemmassa vaiheessa, koepaloissa nähtävät syövät ovat nykyään usein pieniä ja hyvin erilaistuneita, mikä tekee niiden tulkinnasta haasteellista. Toisessa osatyössä tutkittiin 200 potilaan eturauhaskoepaloista uuden kaksoisvärjäyksen vaikutusta diagnostiikan herkkyyteen ja patologin ajankäyttöön. Värjäyksen avulla patologin on helpompaa erottaa syöpä hyvänlaatuisista muutoksista. Tulosten perusteella näyttää siltä, että rutiinisti kaikille eturauhaskoepaloille tehtävä kaksoisvärjäys parantaa diagnostiikan herkkyyttä ja nopeuttaa patologin työskentelyä.

Sen lisäksi, että eturauhassyövät ovat muuttuneet, niiden aggressiivisuutta kuvaava Gleason-luokitus on uudistettu vuonna 2005. Kolmannessa ja neljännessä osatyössä tutkittiin 247 hormonihoidetun potilaan koepaloista uudistetun luokituksen ja muiden löydösten ennustearvoa. Uudistettu Gleason-luokitus oli vahvimpia ennustetekijöitä myös hormonihoidetuilla potilailla. Lisäksi todettiin uudistuksen johtavan Gleason-summien yleiseen nousuun ja Gleason-summan 4+3=7 tai yli osoittavan huonontunutta ennustetta. Entuudestaan tiedetään myös, että eturauhassyöpä leviää eturauhasta ympäröivän kapselin läpi yleensä hermonympärystilassa. Koepaloissa tavattu syöpäkasvu yli kolmen hermon ympärillä osoittautui itsenäiseksi ennustetekijäksi hormonihoidetuilla potilailla.

Lisäksi analysoitiin kolmen biologisen kudosmerkkiaineen (EZH2, Ki-67 ja MCM7) ennustearvoa tietokonepohjaisella kuva-analyysillä. Näistä kaikki olivat hyviä ennustetekijöitä. Varsinkin solujen jakautumisnopeutta kuvaava Ki-67 indeksi (yli 10 %) osoittautui hyödylliseksi syövän etenemisriskiä arvioidessa, etenkin kohtalaisesti erilaistuneissa kasvaimissa (Gleason-summa 7).

Yhteenvetona todetaan, että väitöskirjan osatöissä löydettiin uusia tapoja vastata yhä varhaisemmassa vaiheessa todettujen eturauhassyöpien ja muuttuneiden luokitusohjeiden asettamiin diagnostisiin ja ennusteellisiin haasteisiin.