M.Sc (Biotechnology) Fatemeh Bootorabin (Ahmad) lääketieteellisen teknologian ja bioteknologian alaan kuuluva väitöskirja

Production and Characterization of Carbonic Anhydrase VII. Acetaldehyde-derived modifications and comparison to the other cytosolic isozymes (Hiilihappoanhydraasi VII isoentsyymin tuottaminen ja karakterisointi sekä asetaldehydin aiheuttamat muutokset hiilihappoanhydraasientsyymeissä)

tarkastetaan 3.6.2011 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.  

Vastaväittäjänä on professori Petri Lehenkari (Oulun yliopisto). Kustoksena toimii professori Seppo Parkkila.

                                                ***

Fatemeh Bootorabi (Ahmad) on syntynyt Iranissa ja hän on suorittanut M.Sc (Biotechnology) -tutkinnon Punen yliopistossa Intiassa.

Bootorabin (Ahmad) väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1617, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8459-9, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1078, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8460-5, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Fatemeh Bootorabi (Ahmad), puh. 0400 295855, fatemeh.ahmad@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Väitöskirjatutkimuksessa tuotettiin bakteerisoluissa ihmisen hiilihappoanhydraasi VII isoentsyymi (CA VII), jota karakterisoitiin tutkimuksen aikana. Paikantamistutkimuksissa todettiin, että CA VII isoentsyymiä esiintyy runsaasti erityisesti maksassa ja aivokasvaimissa.

Tulosten perusteella CA VII on lupaava merkkiproteiini aivokasvainten diagnostiikassa. Tutkimuksen erityisenä tavoitteena oli selvittää muutoksia, joita alkoholin aineenvaihduntatuote, asetaldehydi, aiheuttaa hiilihappoanhydraasien proteiinirakenteessa.

Kohteeksi valittiin kaikki solulimassa ilmentyvät hiilihappoanhydraasit, CA I, CA II, CA III, CA VII ja CA XIII. Tulosten perusteella asetaldehydi sitoutui voimakkaimmin CA II isoentsyymiin. Vaikka yhteen entsyymimolekyyliin sitoutui jopa 19 asetaldehydimolekyyliä, tämä rakennemuutos laski odotettua vähemmän hiilihappoanhydraasin entsymaattista aktiivisuutta.

Väitöskirjatutkimuksesta saadut tiedot auttavat ymmärtämään paremmin hiilihappoanhydraasien toimintaa sekä asetaldehydin sitoutumista ja vaikutuksia entsyymeissä.