FM Maria Malmin molekyyli-immunologian alaan kuuluva väitöskirja

Assessing the Immunogenicity of GTU®-based HIV-1 Multigene DNA Vaccines in Murine Models (GTU®-pohjaisen HIV-1 DNA rokotteen immunogeenisyyden arviointi hiirimalleissa)

tarkastetaan 22.6.2011 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Ilkka Julkunen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii emeritusprofessori Kai Krohn.

                                                ***

Maria Malm on syntynyt Lahdessa ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa. Hän on toiminut tutkijana FIT Biotech Oy:ssä tammikuusta 2002 alkaen.

Malmin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1621, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8468-1, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1082, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8469-8, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Maria Malm, maria.malm@fitbiotech.com

LEHDISTÖTIEDOTE

Väitöskirjatyössä arvioitiin alun perin Tampereen yliopistossa ja myöhemmin FIT Biotech Oy:ssä kehitetyn HIV-1 rokotteen tehoa ja kykyä synnyttää HIV-spesifinen suojaava immuunivaste hiirimalleissa. Terapeuttisen HIV-1 rokotteen tarkoituksena on herättää immuunipuolustus tuhoamaan elimistön HI-viruksen infektoimia soluja. Rokotteen osoitettiin tehokkaasti aktivoivan antigeenispesifisiä tappajasoluja ja herättävän suojaavan immuunivasteen kokeellisissa hiirimalleissa.
 
Kehitetty geneettinen rokote, GTU®-MultiHIV, muodostaa multiantigeenin eli yhdistelmäproteiinin, joka koostuu HIV-1 Rev, Nef, Tat ja Gag p17/p24 -proteiineista ja T-solujen epitooppialueista. MultiHIV-proteiini tuotetaan elimistössä GTU® -vektorista, jonka on osoitettu muodostavan antigeeniä pidempikestoisesti ja tehokkaammin kuin perinteisten rokotevektoreiden.  GTU®-MultiHIV immunisoinnin osoitettiin synnyttävän rokotespesifisen solu- ja vasta-ainevälitteisen immuunivasteen jokaista vektorin  tuottamaa  antigeeniä kohtaan. Immuunivasteen herättämisen osoitettiin olevan immunisaatioreitistä ja käytetystä annostuksesta riippuvainen, ihonsisäinen immunisointi todettiin lihaksensisäistä immunisaatiota tehokkaammaksi.

Soluvälitteistä immuunivastetta arvioitiin immunisoitujen hiirien lymfosyyttien antigeenispesifisellä gamma interferonin erityksellä. HIV-spesifisen immuunivasteen suojatehoa arvioitiin kahdessa kokeellisessa hiirimallissa, joista ensimmäisessä mallissa arvioitiin immunisoinnin kykyä estää MultiHIV-antigeeniä kantavien kasvainsolujen lisääntymistä. Toisessa mallissa saatiin viitteitä rokotteen suojatehosta eri HIV-1 kantoja vastaan käyttämällä hiirien pseudovirusaltistukseen HIV-1 kantoja, jotka poikkesivat rokotteen HIV-1 antigeenien kannoista. Lopuksi tutkittiin  dendriittisolujen oleellista merkitystä immuunivasteen syntymisessä GTU®-MultiHIV DNA immunisoinnin jälkeen uutta lähestymistapaa käyttäen.