YTM Sanna Ryynäsen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja

Nuoria reunoilla. Sosiaalipedagoginen tutkimus rikollisuuden ja väkivallan keskellä elävien nuorten kasvun tukemisesta brasilialaisissa kansalaisjärjestöissä (Young People on the Edge. Socio-pedagogical research on the pedagogical support provided by Brazilian NGOs for the growth of young people living in the context of crime and violence)

tarkastetaan 19.8.2011 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori emerita Rauni Räsänen (Oulun yliopisto). Kustoksena toimii professori Tuomas Takala.

                                                ***

Sanna Ryynänen on syntynyt Lappeenrannassa ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Ryynäsen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1626, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8481-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1088, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8482-7, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Sanna Ryynänen, puh. 040-748 3822, sanna-kaisa.ryynanen@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Dialoginen, luovaan tekemiseen pohjautuva ja onnistumisen kokemuksia korostava kasvatus on tärkeä voimavara taistelussa yhteiskunnallista eriarvoisuutta, sen seurauksia ja rinnakkaisilmiöitä, kuten rikollisuutta ja väkivaltaa, vastaan.

Sanna Ryynäsen väitöstutkimus ”Nuoria reunoilla. Sosiaalipedagoginen tutkimus rikollisuuden ja väkivallan keskellä elävien nuorten kasvun tukemisesta brasilialaisissa kansalaisjärjestöissä.” lisää ymmärrystä formaalin koulujärjestelmän ulkopuolisen kasvatuksen mahdollisuuksista yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vastavoimana.  

Rikollisuus ja väkivalta vaikuttavat monitasoisesti nuorten kasvuun

Tutkimuksen tarkastelemassa ympäristössä, Brasiliassa, Salvadorin kaupungin periferia-alueilla, rikollisuus ja väkivalta ovat eri muodoissaan hallitsevassa roolissa nuorten elämässä. Nuorten kokema väkivalta on jatkuvaa konkreettista, fyysistä uhkaa. Se on myös heidän arkielämäänsä luonnehtivaa syrjintää ja sortoa. Ne ilmenevät esimerkiksi nuorten asuinalueisiin liittyvissä laiminlyönneissä ja niissä tavoissa, joilla yhteiskunnan eliitit ja instituutiot, esimerkiksi poliisi, kohtaavat ja kohtelevat periferian nuoria.

Rikollisuuden ja väkivallan vaikutukset kohdistuvat periferia-alueilla elävien nuorten ja heidän yhteisöjensä kasvun ytimeen. Ne rapauttavat uskoa omaan arvoon ja merkityksellisyyteen. Ne vähentävät mahdollisuuksia yhdessä toimimiseen ja yhteisöllisyyden vahvistumiseen. Nuoret kasvavat näkemään yhteiskunnan voimakkaasti jakautuneena. Kokemus omista oikeuksista ja vaikutusmahdollisuuksista yhteiskunnan jäsenenä hämärtyy.

”Taisteleva kasvatus” uskaltaa kulkea vastavirtaan

Haastavassa, eriarvoisuuden, rikollisuuden ja väkivallan leimaamassa tilanteessa elävien nuorten kasvun tukeminen edellyttää kannanottoa siihen, hyväksytäänkö vallitseva tilanne ja tavoitellaanko kasvatuksella pääsyä yhteiskunnan reunalta osaksi keskustaa vai suuntaudutaanko kohti muutosta: kohti nykyistä tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamista, pois keskustojen, marginaalien ja marginalisoitujen logiikasta.

Tutkimus puhuu sen puolesta, että erityisesti eriarvoisuuden ja suoranaisen sorron leimaamissa yhteiskunnissa ja tilanteissa tarvitaan formaalin koulujärjestelmän ulkopuolisia toimijoita, esimerkiksi kasvatuksellista työtä tekeviä kansalaisjärjestöjä, jotka haluavat ja uskaltavat kulkea vastavirtaan eli haastavat eliittien vallan ja toimivat aidon, tasapainoiseen yhteiselämään suuntautuvan muutoksen edistämiseksi. Tarvitaan myös eri kasvatuksellisten toimijoiden, esimerkiksi koulujen ja kansalaisjärjestöjen, avautumista yhteistyölle.
 
Kasvu vaihtoehtoja etsivään toimijuuteen tapahtuu prosesseissa, joissa nuori itse on kasvatuksen aktiivinen tekijä ja toteuttaja, ei passiivinen tiedon, tuen ja avun vastaanottaja.
Yhteiskunnan eriarvoistuminen ja atomisoituminen tarvitsevat vastavoimikseen sosiaalipedagogista kasvatusta, joka vahvistaa omaehtoista toimijuutta, solidaarisuutta ja yhteisöllistä toimintaa sekä suuntautuu muutoksen mahdollisuuden näkemiseen. 

Tutkimuksen taustaa

Tutkimuksen haastattelupainotteinen kenttätyö toteutettiin vuosina 2008–2009 Salvadorin kaupungissa Brasiliassa. Tutkimuksen tehtävä on ollut selvittää kuinka moniulotteisen eriarvoisuuden, rikollisuuden ja väkivallan keskellä kasvavia nuoria voidaan tukea kohti täysipainoista elämää ja täysivaltaista kansalaisuutta. Tämän tehtävänasettelun puitteissa tutkimus tarkastelee rikollisuuden ja väkivallan merkityksiä ja vaikutuksia ja tarjoaa avaimia niiden kohtaamiseen non-formaalin eli koulujärjestelmän ulkopuolella toteutettavan kasvatuksen keinoin. Tutkimusta ovat innoittaneet ja taustoittaneet tutkijan omakohtaiset kokemukset asumisesta Brasiliassa ja työskentelystä Projeto Axé -kansalaisjärjestössä, jossa myös tutkimuksen kenttätyö on osin toteutettu. Teoreettisesti tutkimus ammentaa kriittisen sosiaalipedagogiikan perinteestä ja brasilialaisen kasvatustieteilijän Paulo Freiren ajattelusta.