FM Sanna Hagmanin neurologian (neuroimmunologian) alaan kuuluva väitöskirja

Inflammatory biomarkers in multiple sclerosis (Tulehdukselliset biomerkkiaineet multippeliskleroosissa)

tarkastetaan 2.9.2011 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.  

Vastaväittäjänä on professori Sirpa Jalkanen (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Irina Elovaara.

                                                ***

Sanna Hagman on syntynyt Kuopiossa ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Kuopion yliopistossa. Hän on toiminut tutkijana Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksella vuodesta 2005 lähtien.

Hagmanin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1633, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8502-2, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1095, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8503-9, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Sanna Hagman, puh. 050 543 1788, sanna.hagman@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Tulehdukselliset biomerkkiaineet multippeliskleroosissa

Multippeliskleroosi (MS) on tulehduksellinen keskushermostoa rappeuttava sairaus, jonka esiintyvyys Suomessa on maailman korkeimpia. MS-tauti puhkeaa 20–40 vuoden iässä ja se onkin yleisin nuorten aikuisten vakava neurologinen sairaus, josta aiheutuu merkittäviä kuluja yhteiskunnalle. Suomessa MS-potilaita on noin 7000 ja uusia tapauksia todetaan vuosittain noin 200–250.  Useimmiten MS-taudin ensioireet esiintyvät jo nuorella aikuisiällä, mutta niiden tunnistaminen on edelleenkin hankalaa.

MS-taudin syytä ei toistaiseksi tunneta, mutta perintö- ja ympäristötekijöiden tiedetään vaikuttavan taudin puhkeamiseen.  Nykykäsityksen mukaan CD4+ T-lymfosyyttien ja niiden vapauttamien tulehdusvälittäjäaineiden uskotaan olevan keskeisessä asemassa tulehdusmuutosten synnyssä, mutta myös muut immuunipuolustuksen solut välittävät hermokudosvaurioiden syntyä. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että taudin syntymekanismeissa on monimuotoisuutta ja vaihtelua potilaiden välillä. Näiden syntymekanismien selvittäminen parantaisi yksilöllisen hoidon edellytyksiä.
 
Väitöskirjatyön päätavoitteena oli tunnistaa taudin syntymekanismeja kuvaavia veren immunologisia profiileja MS-taudin eri alatyypeissä. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa biomerkkiaineita, jotka kuvaavat taudin aktiivisuutta ja sen etenemistä ja jotka ennustaisivat MS-taudin kehittymisen riskiä. Tutkimus koostui varhaisen ja myöhäisen vaiheen MS-potilaista ja terveistä kontrolleista, jotka tutkittiin neurologisesti ja aivojen kuvantamisella sekä heidän verinäytteistä tutkittiin ehdokasbiomerkkiaineiden ilmentymisprofiileja.

MS-taudissa poikkeavia immunoprofiileja ilmentyi sekä proteiini- että geenitasolla. Primaarisprogressivisessa MS-taudissa havaittiin kohonneita seerumin proteiinipitoisuuksia kolmella tulehduksellisella molekyylillä (TNF-a, Fas ja CCL2), jotka kuvastivat meneillään olevaa tulehduksellista aktiivisuutta tässä tautityypissä. Lisäksi havaitsimme varhaisen vaiheen MS-potilailla poikkeavia ilmentymisprofiileja solukuolemaan liittyvissä geeneissä, jotka viittasivat lisääntyneisiin solukuolemaan liittyviin mekanismeihin taudin aktiivisuuden hillitsemiseksi.  Uusia kandidaattimerkkiaineita havaittiin, joista kohonneet TRAIL ja MIF tasot olivat yhteydessä aaltomaisen taudin aktiivisuuteen, kun taas kohonneet Fas ja MIF proteiinien tasot ja TRAIL mRNA:n ilmentyminen invaliditeetin kertymiseen. Lisäksi useita ennustavia kandidaattibiomerkkiaineita löydettiin, joiden yli-ilmentyminen näyttää olevan yhteydessä MS-taudin kehittymisen riskiin. Saatujen tuloksien varmentaminen edellyttää suurempaa potilasaineistoa sekä pidempää seuranta-aikaa.