YTM Anitta Kynsilehdon valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja

The Politics of Multivocality. Encountering Maghrebi Women in France (Moniäänisyyden politiikka. Kohtaamisia pohjois-afrikkalaisten naisten kanssa Ranskassa)

tarkastetaan 1.10.2011 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1100, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Jane Freedman (University of Paris at Saint-Denis (Paris VIII)). Kustoksena toimii dosentti Tarja Väyrynen.

                                                ***

Anitta Kynsilehto on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Kynsilehdon väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1644, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8537-4, ISSN 1455-1616.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

LEHDISTÖTIEDOTE

Muuttoliikkeet ovat nousseet yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Poliittisessa diskurssissa yhtäältä tunnustetaan tarve ja toive erityisesti koulutettujen muuttajien houkuttelemiseksi Eurooppaan, toisaalta muuttajien profiileille asetetaan yhä rajatumpia vaatimuksia. Muslimimaista muuttaneiden ja perhesuhteiltaan muslimimaihin kiinnittyvien naisten asema niin ikään herättää kiivasta keskustelua. Edelleen hallitsevana on kuvitelma naisista passiivisina ja erilaisia pelastustoimenpiteitä kaipaavina avustuskohteina. Tutkimus tarkastelee Ranskan maahanmuuttokontekstia pohjautuen erityisesti koulutettujen naisten elämänkertomuksille.

Tutkimus rakentaa monipaikkaisen etnografian keinoin moniäänistä kehystä Pohjois-Afrikan maista muuttaneiden naisten elämänkertomusten ymmärtämiseen. Tutkimus rakentuu kolmen pääteemaan ympärille, jotka ovat kyvyn ja menestyksen käsitysten avaaminen, ylirajaiset suhteet Välimeren molemmille rannoille ja (jälki)koloniaalisuuden tulkinnat nykypäivässä. Teemoja lähestytään pohjoisafrikkalaisten naisten kertomuksien valossa, pyrkimyksenä tätä kautta haastaa virallisempia historian ja nykypolitiikan kirjoittamisen tapoja. Niin ikään tutkijan oma positio tutkittavan “yhteisön” ulkopuolisena, mutta tiiviisti mukana käydyissä keskusteluissa olevana asettuu tarkastelun kohteeksi. Tutkimuksessa tarkastellaan elämänkertomuksissa ja tutkimuskohtaamisissa avautuvia positioita hyödyntäen feministisen tutkimuksen esiin nostamaa ajatusta risteävistä identiteeteistä (intersektionaalisuus).