LL Kristiina Nordforsin patologian alaan kuuluva väitöskirja

Antioxidative Enzymes, Carbonic Anhydrases and Claudins in Pediatric Brain Tumors: Prognostic and predictive value (Antioksidatiiviset entsyymit, hiilihappoanhydraasit ja klaudiinit lasten aivokasvaimisssa: yhteys prognoosiin ja prediktiivisyyteen)

tarkastetaan 8.10.2011 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Liisa Myllykangas (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Timo Paavonen.

                                                ***

Kristiina Nordfors on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Turun yliopistossa.

Nordforsin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1648, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8546-6, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1109, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8547-3, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

LEHDISTÖTIEDOTE

Uusia työkaluja lasten aivokasvainten tutkimukseen ja hoitoon

Aivokasvaimet ovat suurin kasvainkuolleisuuden syy lapsilla ja toiseksi yleisin kasvaintyyppi leukemian jälkeen. Erityisesti hoitojen kehityttyä potilaiden ennuste on parantunut selvästi viime vuosikymmenten aikana. Tauti ja hoidot aiheuttavat kuitenkin elämänlaadun heikkenemistä, vammautumista, sekä myös kustannuksia. Uusia hoitokeinoja tutkitaan jatkuvasti, mutta selviä läpimurtoja ei ole toistaiseksi saavutettu.

Tämän väitöskirjan tavoitteena oli etsiä uusia molekyylejä, joita voitaisiin hyödyntää lasten yleisimpien aivokasvainten diagnostiikassa, ennusteen arvioimisessa sekä seurannassa. Pilosyyttinen astrosytooma on lasten yleisin aivokasvain. Se on histologisesti hyvänlaatuinen, mutta saattaa olla sijainnista riippuen tappava tauti. Väitöskirjassa tutkittiin antioksidatiivisten entsyymien (AOE) sekä peroksiredoksiinien (Prx) esiintymistä pilosyyttisissä astrosytoomissa. Kaikki AOE:t ilmentyivät laajasti viitaten oksidatiivisen vaurion ja sen korjausmekanismien osallisuuteen kasvaimen kehittymisessä. Mielenkiintoinen havainto oli, että Prx VI oli tilastollisesti merkittävä tekijä arvioitaessa kasvaimen uusiutumista.
   
Tutkimuksessa selvitettiin AOE:n yhteyttä lapsille tyypillisen ependymooman kliinispatologisiin muuttujiin. Useimmat kasvaimet ilmensivät entsyymejä. Kiinnostava löytö oli Trx:n vähäisyyden yhteys huonoon ennusteeseen. Tällä havainnolla voi olla kliinistä merkitystä potilaiden hoidon ja seurannan suunnittelussa. Lisäksi tutkittiin klaudiinien (CLDN) esiintymistä ependymoomissa. Kaikki klaudiinit, lukuunottamatta CLDN4, esiintyivät ependymoomissa. CLDN5:llä oli yhteys kasvaimen aggressiivisuuteen, kun taas CLDN2:llä ja 10:llä oli trendi parempaan erilaistumiseen ja ennusteeseen. Tuloksista voi päätellä, että klaudiinit vaikuttavat ependymoomien kasvuun ja erilaistumiseen.

Väitöskirjassa käsiteltiin myös hiilihappoanhydraasien (CA) esiintymistä embryonaalisissa medulloblastoomissa ja primitiivisissä neuroektodermaalisissa tuumoreissa (PNET). Medulloblastooma on lasten yleisin pahanlaatuinen aivokasvain. CA II esiintyi syöpäkudoksessa uudisverisuonten endoteelissä ja muut hiilihappoanhydraasit syöpasolujen sytoplasmassa. CA IX oli huonon ennusteen tekijä sekä yksimuuttuja, -että monimuuttujamalleissa. CA IX on osoittautunut lupaavaksi syöpähoidon kohdemolekyyliksi muissa kasvaimissa, ja tutkimuksen perusteella näin voisi olla myös medulloblastoomissa ja PNET:ssa.

Väitöskirjan tulokset osoittavat, että antioksidatiiviset entsyymit, mukaan luettuna peroksiredoksiinit, sekä hiilihappoanhydraasit ja klaudiinit esiintyvät lasten yleisimmissä aivokasvaimissa. Tutkimuksen perusteella molekyylejä voidaan hyödyntää kasvaindiagnostiikassa, hoidon suunnittelussa ja ennusteen arvioimisessa.