FM Marko Jousteen etnomusikologian alaan kuuluva väitöskirja

Tullâčalmaaš kirdâččij ´tulisilmillä lenteli´ Inarinsaamelainen 1900-luvun alun musiikkikulttuuri paikallisen  perinteen ja ympäröivien kulttuurien vuorovaikutuksessa (Aanaar Sámi Music Culture as Interaction of the Local Tradition and Neighboring Cultures in the Beginning of the 20th Century)

tarkastetaan 15.10.2011 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjinä ovat professori emeritus Heikki Laitinen (Sibelius-Akatemia) ja professori Veli-Pekka Lehtola (Oulun yliopisto). Kustoksena toimii akatemiatutkija Jarkko Niemi.

                                                ***

Marko Jouste on syntynyt Oulussa ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii akatemiatutkijana Tampereen yliopistossa.

Jousteen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1650, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8550-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1111, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8551-0, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Marko Jouste, puh. 041-436 3964, marko.jouste@gmail.com

LEHDISTÖTIEDOTE

Suomen saamelaisista musiikkiperinteistä tunnetaan tutkimuksellisesti pohjoisaamelainen joikuperinne ja kolttasaamelainen leudd-perinne. Inarinsaamelainen livđe-perinne on sen sijaan jäänyt aiemmassa tutkimuksessa varsin tuntemattomaksi, vaikka se oli vielä 1900-luvun alkupuoliskolla elävä perinne. Suomessa tapahtuneessa kulttuurisessa murroksessa 1960- ja 1970-luvuilla perinne kuitenkin katkesi ja korvautui suomalaisella lauluperinteellä sekä pohjoissaamelaisella joikuperinteellä.

Väitöstutkimus käsittelee inarinsaamelaisen historiallista musiikkikulttuuria sekä kirjallisten lähteiden että runsaan ääniteaineiston kautta. Tarkoituksena on ollut tuottaa etnomusikologisen tutkimuksen metodein kokonaiskuva musiikkikulttuurista. Aineistojen tunnistamisessa inarinsaamelaiseksi on saamelaisten ääniteaineistojen kokonaisinventoinnilla ollut huomattava merkitys.

Tutkimuksessa on keskeisessä roolissa inarinsaamelainen Anna Briitta Mattus, jolta on tallennettu runsaan sadan musiikkiesityksen repertuaari. Aineiston perusteella saadaan varsin kattava kuva siitä, millaisista perinteen osista historiallinen inarinsaamelainen musiikkikulttuuri koostui. Merkittävä tutkimustulos on ollut omaleimaisen livđe-perinteen löytäminen ja sen ominaispiirteiden määrittely. Inarinsaamelaiset omaksuivat kuitenkin vaikutteita myös naapurikulttuureista, joita olivat suomalaiset, pohjoissaamelaiset, kolttasaamelaiset ja norjalaiset. Musiikkikulttuurissa on ollut siten sijansa myös pohjoissaamelaisilla joiuilla, lauluperinteellä, soitinmusiikilla ja luterilaisella virsiperinteellä.

Tutkimuksena yhtenä tarkoituksena on ollut tuottaa myös sellaista tietoa, jolla olisi merkitys myös nykyisten inarinsaamelaisten sukupolvien kulttuurin elvyttämis- ja vahvistamistyössä.