FM Johanna Koiviston pohjoismaisten kielten alaan kuuluva väitöskirja

EU-artiklar som multimodala budskap. Text, bild och begriplighet i rapporteringen om EU-utvidgningen i finska och svenska morgontidningar år 2002 och 2004 (EU-artikkelit multimodaalisina viesteinä. Teksti, kuva ja ymmärrettävyys EU:n laajentumista koskevassa raportoinnissa suomalaisissa ja ruotsalaisissa aamulehdissä vuosina 2002 ja 2004)

tarkastetaan 15.10.2011 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1096, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Orla Vigsø (Södertörnin korkeakoulu). Kustoksena toimii professori emerita Kristina Nikula.

                                                ***

Johanna Koivisto on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän toimii yliopisto-opettajana Tampereen yliopistossa.

Koiviston väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1634, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8504-6, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1096, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8505-3, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Johanna Koivisto, puh. 040-912 3427, johanna.i.koivisto@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Sanomalehdissä julkaistavia artikkeleita yhdistää tekstin ja kuvan välinen rinnakkaiselo. Näiden kahden viestintäkanavan (modaliteetin) samanaikainen käyttö edellyttää, että ne yhdessä luovat sellaisen multimodaalisen kokonaisuuden, jossa teksti- ja kuvaelementit ovat relevantissa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Jos vuorovaikutus joiltain osin jää puutteelliseksi, saattaa sillä olla vaikutuksia käsiteltävän aiheen ymmärrettävyyteen. Tekstin ja kuvan välinen yhteistyö ja elementtien ymmärrettävyyttä tukevat ominaisuudet korostuvat erityisesti monimutkaisia ja abstrakteja aiheita käsittelevissä lehtiartikkeleissa, jollaisina myös väitöskirjassa tarkasteltavia EU-artikkeleita voidaan pitää.

Aineisto koostuu Euroopan unionin viidettä, ja tähän asti suurinta, laajentumista käsittelevistä kuvallisista artikkeleista, jotka on julkaistu kahdessa suomalaisessa (Aamulehti ja Helsingin Sanomat) sekä kahdessa ruotsalaisessa (Dagens Nyheter ja Svenska Dagbladet) aamulehdessä. Yhteensä 139 artikkelia käsittävä tutkimusmateriaali on kerätty yhden kuukauden ajalta vuonna 2002 (lokakuu), jolloin kymmenelle uudelle maalle päätettiin myöntää EU-jäsenyys, sekä vuonna 2004 (toukokuu), jolloin kyseisten maiden jäsenyys astui voimaan.

Tutkimus on aineistolähtöinen ja sitä voidaan luonnehtia eräänlaisena tyylianalyysina, jonka avulla pyritään selvittämään mitä merkityksiä tutkittavan kohteen kielelliset ja kuvalliset valinnat välittävät ja millaisia vaikutuksia niillä mahdollisesti on vastaanottajaan. Analyysin tavoitteena oli saada selville, ovatko artikkeleiden tekstielementit (otsikko, ingressi, leipäteksti ja kuvateksti) relevantissa suhteessa kuvaan (valokuva, graafinen esitys tai piirros) ja käsiteltävään teemaan nähden, ja tukevatko artikkeleissa käytetyt kuvat vastaavasti raportoidun aiheen ymmärtämistä. Tarkoituksena oli niin ikään selvittää, millaisia lehtien välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja modaliteettien käytössä, vuorovaikutuksessa ja ymmärrettävyydessä voidaan havaita.

Tutkimuksen tuloksena paljastui, että teksti- ja kuvaelementit luovat suurimmassa osassa tutkittuja artikkeleita teeman välittymisen kannalta yhtenäisen kokonaisuuden. Artikkeleissa esiintyy kuitenkin myös sellaisia tekijöitä, jotka voivat vaikeuttaa aiheen välittymistä lukijalle. Tällaisia ovat muun muassa otsikoissa ajoittain esiintyvät erikoissanat, lyhenteet ja tietyt vakiintumattomat metaforiset ilmaukset, joidenkin leipätekstien rakenteellinen epäyhtenäisyys sekä ainoastaan symbolisella tasolla artikkelin aihealueeseen liittyvät valokuvat ja pelkästään kuvatietoa välittävät kuvatekstit. Elementtien ominaisuuksien vertailu lehtien välillä osoitti, että suomalaisissa lehdissä korostuu ruotsalaisia lehtiä useammin tekstin ja kuvan välinen johdonmukaisuus ja ymmärrettävyys. Tulevia tutkimuksia ajatellen voidaankin kysyä, eroavatko suomalaisen ja ruotsalaisen journalismin työtavat ja -menetelmät oleellisesti toisistaan huolimatta siitä, että mm. journalistiikan oppikirjoissa annetut suositukset lehtikielestä ja toimituksellisesta työprosessista ovat pääosin yhteneväiset molemmissa maissa.