FM Perttu Salovaaran yrityksen hallinnon alaan kuuluva väitöskirja

From leader-centricity toward leadership - a hermeneutic narrative approach (Johtajakeskeisyydestä kohti johtajuutta - hermeneuttis-narratiivinen lähestyminen)

tarkastetaan 28.10.2011 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1096, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Donna Ladkin (Cranfield School of Management, UK). Kustoksena toimii professori Arja Ropo.

***

Perttu Salovaara on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on toiminut toimitusjohtajana Innotiimi Oy:ssä vuodesta 2009 lähtien.

Salovaaran väitöskirja ilmestyy Tampere University Pressin kustantamana, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8582-4. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1123, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8583-1, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Perttu Salovaara, puh. 040-718 7000, perttu.salovaara@innotiimi.com

LEHDISTÖTIEDOTE

Heikko johtajuus syrjäyttää sankarijohtajat

Johtamiskeskustelua ja johtamiskoulutusta on Suomessa pitkään hallinnut käsitys vahvasta johtajasta. Tutkimuksen pääväite on, että nykyaikaisessa yrityksessä johtajuutta ei tule nähdä yksilön, vaan organisaation ja kulttuurin ominaisuutena. Ennemmin kuin sankarillisia johtajayksilöitä, nykyaikainen johtajuus kaipaa ’heikkoa johtajuutta’: yksilöitä jotka eivät korosta omaa asemaansa, vaan saavat muut toimimaan yhteiseksi hyväksi.

Tutkimuksen aineisto on kerätty suomalaisen teollisuusyrityksen johtamisvalmennusta videoimalla. Videon avulla analysoitiin osallistujien puhetta ja toimintaa.

Tutkimuksen tuloksena löytyi ”johtamiskoodi”, joka ylläpitää perinteistä tietämiseen ja aktiiviseen tekemiseen pohjautuvaa esimiesroolia. Mutta jos esimies tiedon perusteella puuttuu pääosin poikkeamiin, sekä hän itse että henkilöstö kokevat vuorovaikutuksen negatiivisena tarkkailuna.

Tutkimuksen lopputuloksena esitetään, että johtamiskoodista puuttuu elementtejä, jotka edesauttaisivat johtajuuden syntymistä. Ensinnäkin johtajien on vaikea hyväksyä omaa epätäydellisyyttään. Johtajuuden eettinen vastuu on tuoda konemetaforan ja yritysten lineaarisesti jäsennetyn todellisuuden rinnalle inhimillinen ulottuvuus, ja se ei onnistu ilman oman ja muiden epätäydellisyyden hyväksymistä.

Toiseksi, johtajuustiedoksi on hyväksyttävä rationaalisen tiedon lisäksi myös tunteisiin ja kehollisiin kokemuksiin liittyvä tieto.

Kolmantena elementtinä johtajakeskeisyydestä kohti johtajuutta nostetaan esiin taiteellisuus. Esimiesroolissa päätökset, motivointi tai hankalien asioiden esiintuonti vaativat soveltamista, omaa oivaltamista ja luovuutta.

Yleisellä tasolla tutkimus lisää ymmärrystä yritysten muutosjohtamisesta. Muutokseen liittyvät tarinat ja kokemukset kertovat epävirallisesta organisaatiosta, joka toimii eri logiikalla kuin yritysten virallinen muutosliturgia. Epävirallista organisaatiota ja ”käytäväpuhetta” tutkimalla saadaan tehokkaasti esiin muutoksen inhimillinen epälineaarisuus.

Väitöksessä kehitetään lisäksi fenomenologisesta ja hermeneuttisesta traditiosta ponnistavaa Peltotie-menetelmää, joka vie eteenpäin laadullista johtajuustutkimusta.

Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa käytännössä yritysten johtamisvalmennuksiin, johtamiskoulutuksessa ja aikuisoppimisessa. Peltotie-menetelmää voidaan käyttää laadullisena mittarina yritysten toiminnan arvioinnissa.