LL Tommi Koivun lääketieteellisen biokemian alaan kuuluva väitöskirja

Changes in Atherosclerosis Risk Factors Induced by Hormone Replacement Therapy or Ethanol Consumption (Hormonikorvaushoidon tai alkoholinkäytön aiheuttamat muutokset valtimonkovettumataudin riskitekijöissä)

tarkastetaan 12.11.2011 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Timo Kuusi (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Seppo Nikkari.

                                                ***

Tommi Koivu on syntynyt Turussa ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on työskennellyt Härmän Kuntoutus Oy:ssä kuntoutuslääkärinä vuodesta 2003 lähtien ja apulaisylilääkärinä vuodesta 2010 lähtien.

Koivun väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1659, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8577-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1121, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8578-7, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Tommi Koivu, puh. 0400-708 368, tommi.koivu@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Valtimonkovettumatauti eli ateroskleroosi on suurten ja keskikokoisten valtimoiden krooninen tauti, jolle on ominaista kolesterolin kertyminen valtimon seinämään ja valtimon ontelon kaventuminen. Sydän- ja verisuonitaudit ovat länsimaiden yleisin kuolinsyy, ja yli miljoonaa suomalaista hoidetaan niihin kohdistuvilla lääkkeillä. Sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä ovat tupakointi, kohonnut verenpaine, kovia rasvoja sisältävä ruokavalio, korkeat veren rasva-arvot – lähinnä LDL, matala HDL, vähäinen liikunta, ylipainoisuus, diabetes ja miessukupuoli. Naisilla sydän- ja verisuonitautien esiintyvyys kasvaa vaihdevuosien jälkeen.

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet vaihdevuosi-iän hormonihoidon ja erityisesti estrogeenin suojaavan sydäntä ja verisuonia. Viime vuosina on kuitenkin julkaistu tutkimuksia, joiden mukaan vaihdevuosien hormonihoito aiheuttaisi enemmän terveyshaittoja kuin -hyötyjä. Estrogeenin vaikutukset välittyvät solun estrogeenireseptorin kautta. Voidaan ajatella, että reseptorin geenin mutaatio voisi vaikuttaa estrogeenin vaikutuksiin elimistössä.

Käsillä olevassa työssä pyrittiin selvittämään estrogeenihoidon ja estrogeenireseptorin geenivaihtelun vaikutusta valtimoahtaumien etenemiseen, mitä ei ole aikaisemmin tutkittu satunnaistetussa kliinisessä tutkimuksessa. Vaihdevuosien jälkeisellä hormonikorvaushoidolla oli suojaava vaikutus valtimonkovettumataudilta. Tämä saattoi osaltaan johtua siitä, että hormonikorvaushoito vähensi LDL:n hapettumista. Lisäksi estrogeenireseptorin geenin mutaatio vaikutti hormonikorvaushoidosta saatavaan hyötyyn.

Kohtuullinen alkoholinkäyttö saattaa ehkäistä sepelvaltimotaudin kehittymistä. Alkoholin vaikutuksen on ajateltu johtuvan sen suotuisista vaikutuksista veren kolesteroliarvoihin, etenkin HDL:n nousun kautta. Alkoholinkulutusta heijastavien laboratoriokokeiden, kuten veren hiilihydraattiköyhän transferriinin (CDT) ja gamma-glutamyylitransferaasin (GGT), yhteys kolesteroliarvoihin tunnetaan huonommin.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin alkoholin käytön vaikutusta kolesteroliarvoihin ja pyrittiin selvittämään, voisiko rutiinikäytössä olevilla laboratoriokokeilla tunnistaa henkilöt, joiden alkoholinkäyttö johtaa kolesteroliarvojen huonontumiseen. Kohonneeseen CDT-pitoisuuteen johtava alkoholinkäyttö oli yhteydessä suotuisaan lipidiprofiiliin, kun taas GGT-aktiivisuutta lisäävä alkoholinkäyttö johti epäsuotuisaan lipidiprofiiliin.

Tuloksia voidaan soveltaa myöhemmin kliiniseen työhön sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn osalta. Ennen vaihdevuosi-iän hormonikorvaushoidon aloitusta suoritettavalla geeniseulonnalla voitaisiin löytää naiset, joita kyseinen hoito erityisesti hyödyttää. Alkoholinkäyttöä heijastavat laboratoriokokeet CDT ja GGT voisivat auttaa tunnistamaan henkilöt, joiden alkoholinkäyttö johtaa kolesteroliarvojen huonontumiseen.