LL Hanna Ainialan neurologian alaan kuuluva väitöskirja

Neuropsychiatric involvement in systemic lupus erythematosus (Systeemisen lupus erythematosuksen neuropsykiatriset ilmenemismuodot)

tarkastetaan 26.11.2011 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.  

Vastaväittäjänä on dosentti Laura Airas (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Irina Elovaara.

                                                ***

Hanna Ainiala on suorittanut lääketieteen lisensiaatin sekä neurologian erikoislääkärin tutkinnot Tampereen yliopistossa.

Ainialan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1672, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8613-5, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1136, Tampere University Press 2011. ISBN 978-951-44-8614-2, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

LEHDISTÖTIEDOTE

Systeeminen lupus erythematosus (SLE) on erityisesti nuorilla naisilla esiintyvä, useisiin elinjärjestelmiin vaikuttava autoimmuunisairaus. Sen tavallisimpia oireita ovat niveltulehdus, auringonvaloyliherkkyys ja verimuutokset. Monimuotoiseen taudinkuvaan voi liittyä myös neurologista ja psykiatrista oireilua, kuten aivoverenkiertohäiriö, epilepsia, psykoosi tai kognitiivinen eli tiedonkäsittelyn häiriö.  Neuropsykiatristen ilmentymien esiintyvyys on vaihdellut suuresti eri tutkimuksissa riippuen mm. potilasotannasta ja käytetyistä diagnostisista kriteereistä. Jotta neuropsykiatrisia syndroomia luokiteltaisiin yhtenevästi, American College of Rheumatology (ACR) on julkaissut luokittelujärjestelmän, joka sisältää 19 SLE:n neuropsykiatrista ilmenemismuotoa.

Neuropsykiatrisen SLE:n (NPSLE) taustalla on todennäköisesti monenlaisia tekijöitä kuten  valtimokovettumatauti ja elimistön omiin rakenteisiin kohdistuvat vasta-aineet. Seerumin matriksin metalloproteinaasit (MMP) ovat ryhmä tulehdussolujen tuottamia entsyymejä, joiden korkeita pitoisuuksia on todettu mm. valtimokovettumataudissa ja tietyissä autoimmuunisairauksissa kuten MS-taudissa ja nivelreumassa. MMP:en merkitystä NPSLE:ssa ei tunneta.

NPSLE:n toteaminen on usein vaikeaa. Taudin diagnosoimiseksi tarvitaan yleensä useita tutkimuksia. Aivojen magneettikuvaus on keskeisin rakennekuvaus, mutta se voi olla myös aivan normaali NPSLE:ssä ja toisaalta poikkeavia löydöksiä voi esiintyä ilman neuropsykiatrisia oireita.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää neuropsykiatrisen sairastavuuden esiintymistä suomalaisilla SLE-potilailla väestöpohjaisessa otannassa ja luokitella neuropsykiatriset syndroomat ACR:n laatiman luokittelujärjestelmän perusteella; arvioida ACR:n luokittelujärjestelmän käyttökelpoisuutta; selvittää, onko seerumin MMP-9:llä yhteys SLE-taudin neuropsykiatrisiin ilmenemismuotoihin;  tutkia aivojen magneettikuvalöydöksiä SLE-potilailla.
 
Tutkimusryhmä koostui 46 SLE-potilaasta ja yhtä monesta terveestä verrokkihenkilöstä, joille tehtiin neurologinen ja neuropsykologinen tutkimus ja aivojen magneettikuvaus sekä määritettiin seerumista MMP-9-pitoisuus. ACR:n luokittelujärjestelmää käyttäen ainakin yksi neuropsykiatrinen ilmenemismuoto todettiin 91 %:lla SLE-potilaista. Kognitiivinen häiriö oli yleisin yksittäinen syndrooma, seuraavina tulivat päänsärky ja masennus. Toisaalta myös 54 %:lla terveistä verrokeista oli todettavissa ainakin yksi neuropsykiatrinen syndrooma. Tämän perusteella ACR:n luokittelujärjestelmän spesifisyys oli vain 46 %. Kun luokittelua muokattiin jättämällä pois lievät neuropsykiatriset ilmentymät, joissa ei ole todettavissa objektiivisia löydöksiä, neuropsykiatrisen sairastavuuden esiintyvyys laski 46 %:iin SLE-potilailla ja 7 %:iin verrokeilla. Analyysin pohjalta luotiin uusi luokittelukriteeristö, jonka spesifisyys on selvästi parempi, 93 %. Uuden luokittelun perusteella kognitiivinen häiriö, aivoverenkiertohäiriö ja epilepsia olivat yleisimmät neuropsykiatriset ilmenemismuodot SLE-potilailla.

Seerumin MMP-9-pitoisuuksissa ei ollut eroa SLE-potilaiden ja verrokeiden välillä, mutta potilasryhmän sisällä pitoisuudet olivat korkeammat niillä potilailla, joilla oli todettavissa neuropsykiatrinen sairaus, erityisesti kognitiivinen häiriö.

SLE-potilaiden aivojen magneettikuvauksissa oli todettavissa enemmän paikallismuutoksia ja kudoskatoa kuin verrokeilla. Muutokset olivat yhteydessä kognitiiviseen häiriöön, epilepsiaan ja sairastettuun aivoverenkiertohäiriöön.
 
Väitöskirjatyön perusteella neuropsykiatrisia ilmenemismuotoja on noin puolella SLE-tautia sairastavista silloin kun arvion pohjana käytetään omaa ACR:n luokittelujärjestelmästä kehitettyä luokittelua, jonka spesifisyys on parempi kuin alkuperäisen luokittelun. Kognitiivinen häiriö on yleisin neuropsykiatrinen syndrooma SLE-potilailla. SLE-potilailla esiintyy magneettikuvauksessa enemmän aivokudoskatoa ja verenkiertohäiriön jälkiä kuin muussa väestössä ja löydökset liittyvät neuropsykiatriseen sairastavuuteen. SLE-potilaan korkea MMP-9-pitoisuus voi olla merkki neuropsykiatrisesta sairaudesta.