YTM Susanna Helavirran sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja

Lapset hyvinvointitiedon tuottajina (Children as producers of well-being knowledge)

tarkastetaan 2.12.2011 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Riitta Vornanen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Hannele Forsberg.

                                                ***

Susanna Helavirta on syntynyt Oulussa ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän toimii lehtorina Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa.

Helavirran väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1669, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8603-6, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1133, Tampere University Press 2011. ISBN 978-951-44-8604-3, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Susanna Helavirta, puh. 044 0403 680, susanna.helavirta@tokem.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Lapsia koskevan hyvinvointitiedon ammatillinen ja yhteiskunnallinen tarve on maassamme ilmeinen. Yhä kasvava joukko eri alan ammattilaisia osallistuu työssään lasten hyvinvoinnin arvioimiseen ja määrittämiseen, lastensuojelu niistä viimesijaisena auttamisinstituutiona. Lapsia koskevaa hyvinvointitietoa on pidetty entistä tärkeämpänä tukena myös yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa, koska huoli lasten pahoinvoinnista on ollut laajaa.  Tiedon tarpeen kasvaessa on tunnistettu lasten hyvinvointia koskevan tiedon haasteellisuus ja rajallisuus. Tilastollista elinolotietoa on pidetty yksistään riittämättömänä lasten hyvinvoinnin tilan kuvaamiseen. Hyvinvointitiedon aikuislähtöisyyden rinnalle on haluttu saada lasten itsensä tuottamaa ja määrittämää tietoa.

Tutkimuksessa tarkastellaan noin 700 lapselta kootun aineiston kautta sitä, miten lapset tuottavat hyvinvointia koskevaa tietoa, millaisena hyvinvointi määrittyy lasten tietona sekä millaisia ehtoja hyvinvointitiedon tutkimiseen ja käyttämiseen liittyy. Lasten käsityksiä ja kokemuksia hyvinvoinnista on tavoiteltu kyselyn, eläytymismenetelmätarinoiden ja haastattelun keinoin.
 
Lasten hyvinvointitieto näyttäytyy tutkimuksessa vartioituna, vaiettuna, niukkana, tunteita herättävänä ja nonverbaalisena. Sisällöllisinä teemoina korostuvat äiti hyvän elämän lähteenä, sosiaalisten suhteiden laajuus, lasten osallisuus ja osattomuus, menestymisen vaade ja menestymättömyyden uhka sekä vastavuoroinen huolenpito.

Koska käytettävissä ja saatavilla olevan hyvinvointitiedon kautta tehdään usein joko yksittäistä lasta tai koko lapsiväestöä koskevia ammatillisia ja yhteiskunnallisia ratkaisuja, nostetaan tutkimuksessa esiin tiedon tuottamiseen ja käyttämiseen liittyvien ehtojen tunnistamisen tärkeys ja eettinen vastuu. Lasten hyvinvointitiedon ehdot liitetään tiedon tuottajan ja käyttäjän käsityksiin lapsista, käsityksiin tiedosta ja käsityksiin sosiaalisista ongelmista sekä hyvinvoinnista. Niiden tunnistaminen ja reflektointi on lasten tuottaman hyvinvointitiedon käyttöönoton lähtökohta ja soveltamisen ehto sekä lapsia koskevassa että lasten kanssa tapahtuvassa asiantuntijatoiminnassa, erityisesti lastensuojelutyössä ja yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa.