TtM Pirjo Kinnusen hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja

Nuoruudesta kohti aikuisuutta - varhaisaikuisen mielenterveys ja siihen yhteydessä olevat ennakoivat tekijät (From adolescence to adulthood – young adult’s mental health and predictive factors associated with it)

tarkastetaan 2.12.2011 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Helvi Kyngäs (Oulun yliopisto). Kustoksena toimii professori Tarja Suominen.

                                                ***

Pirjo Kinnunen on syntynyt Joensuussa ja hän on suorittanut terveystieteiden maisterin tutkinnon Kuopion yliopistossa. Hän on toiminut Savonia-ammattikorkeakoulussa Kuopiossa pt. tuntiopettajana vuodesta 2009 lähtien.

Kinnusen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1676, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8623-4, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1140, Tampere University Press 2011. ISBN 978-951-44-8624-1, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Pirjo Kinnunen, puh. 050-330 7258,  044-785 6491, Pirjo.Kinnunen@savonia.fi


LEHDISTÖTIEDOTE

Mitä nuori kokee, tuntee ja ajattelee  – keskeiset tekijät mielenterveyden edistämisessä

Nuorten mielenterveys ja sitä uhkaavat tekijät ovat nousseet viime vuosina yhteiskunnallisen keskustelun ja huolen aiheeksi. Monet mielenterveyteen liittyvät häiriöt saavat alkunsa nuoruusiässä. Tutkimusten mukaan noin 15–25 % nuorista kärsii jostain mielenterveyshäiriöstä. Tästä aiheutuu inhimillistä kärsimystä ja lisäksi häiriöiden hoito vaatii taloudellisia resursseja, kuormittaa terveydenhuoltoa sekä koko yhteiskuntaa. Alle 30-vuotiaiden mielenterveyshäiriöistä johtuvien sairauspäivärahakausien määrä on kymmenen vuoden aikana kaksinkertaistunut. Nuorilla yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle on mielenterveys- ja käyttäytymishäiriö, joihin liittyy myös lisääntynyt riski syrjäytyä yhteiskunnasta.

TtM Pirjo Kinnunen selvitti 10-vuotisessa seurantatutkimuksena tehdyssä väitöskirjassaan ”Nuoruudesta kohti aikuisuutta”, löytyykö yläkoululaisten 14-vuotiaiden elämästä sellaisia tekijöitä, joilla on yhteys heidän myöhempään mielenterveyteensä 24-vuotiaana.
 
Tutkimustulokset osoittivat, että 24-vuotiailla oli paljon erilaisia mielenterveysoireita. Naiset raportoivat kaikkia oireita enemmän kuin miehet; esimerkiksi masennusoireista kärsi naisista 39.4 % ja miehistä 18.5 %. Vastaavasti psykosomaattisista oireista kärsi naisista 23.9 % ja miehistä 16 %. Oireet eivät aina haittaa arkielämässä selviytymistä, mutta voivat johtaa ongelmiin tai sairastumiseen ellei niihin ole tarjolla apua tai tukea ajoissa.
 
Tutkimuksessa nousi esille kaksi tekijäkokonaisuutta, jolla oli yhteys nuoren mielenterveyteen 10-vuoden aikavälillä: ulkoisesti havaittavat tekijät (tupakointi, psykosomaattiset oireet) nuoren elämässä ja nuoren sisäiset tekijät (erilaiset huolet, vanhempisuhteet, ajatukset tulevaisuudesta, tyytyväisyys itseen, kokemus psyykkisestä terveydestä ja hallinnan tunne).

Ulkoisesti havaittavat tekijät on ulkopuolisen helpompi havaita ja tunnistaa kuin sisäiset tekijät. Ne tulevat esille nuoren käyttäytymisessä tai nuori voi hakeutua niiden takia esimerkiksi terveydenhoitajan vastaanotolle. Nuoren elämään puututaankin usein päihteiden käytön tai muun epäsuotuisan käyttäytymisen vuoksi. Kyse on varhaisesta puuttumisesta eli preventiosta.

Nuoren sisäiset tekijät eivät näy ulospäin ja niiden tunnistaminen on vaikeampaa. Nuori kertoo sisäisistä tekijöistä harvemmin ja harkitummin muille; näiden kuuleminen edellyttää luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen luomista nuoren kanssa. Kuitenkin mielenterveyden edistämisen lähtökohdat ovat nuoren kokemusten, tunne-elämän ja ajattelun alueella. Mikäli nuori ei saa tukea ja apua siinä vaiheessa, kun hänen tunne- ja ajattelumaailmansa häiriintyy, hän voi ajautua ratkaisemaan ongelmiaan keinoin, jotka näkyvät ulospäin. Viime vuosina tapahtuneissa nuorten tekemissä raaoissa väkivallanteoissa onkin kiinnitetty huomiota juuri nuorten ajattelumaailmassa ilmenneisiin ”häiriöihin” ja muutoksiin.

Varhainen puuttuminen ongelmiin on tärkeää, mutta mielenterveyden edistämisen näkökulmasta ajankohta on myöhäinen. TtM Pirjo Kinnunen painottaa, että nuorten mielenterveyden edistäminen tulisi tapahtua niissä arkielämän yhteisöissä, joissa nuoret elävät ja viettävät aikaansa eli kodeissa, kouluissa ja harrastustoiminnassa. Nuorten kuuntelu, heidän asioistaan kiinnostuminen, keskusteleminen heille tärkeistä asioista sekä rohkaiseminen ja kannustaminen kasvamaan omaksi itsekseen, eivät vaadi taloudellisia resursseja tai terapiakoulutusta. Mielenterveyden edistämiseen tarvitaan tietoa ja ymmärrystä nuoren ihmisen kehityksestä sekä halua ja tahtoa toimia nuorten hyväksi. Näin on myös mahdollista tunnistaa nuoren sisäisiä tekijöitä ja havaita hoitoa vaativat oireet ajoissa. Valtaosa nuorten ongelmista voidaan kuitenkin ratkaista ihan arkisissa kohtaamisissa.