M.Sc Arundhati Charin epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja

Male Involvement in Family Planning and Reproductive Health in Rural Central India (Miesten Osallistuminen perhesuunnitteluun ja lisääntymisterveyteen keski-Intian maaseudulla)

tarkastetaan 15.12.2011 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Johanne Sundby (Oslon yliopisto). Kustoksena toimii professori Suvi M. Virtanen.

                                                ***

Arundhati Char on syntynyt Intiassa ja hän on suorittanut M.Sc -tutkinnon Maharaja Sayajirao yliopistossa Barodassa Intiassa.

Charin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1687, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8657-9, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1153, Tampere University Press 2011. ISBN 978-951-44-8658-6, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Arundhati Char, arundhati.char@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Lisääntymisterveyden parissa työskentelevät  tutkijat, terveysalan ammattilaiset ja terveysohjelmien suunnittelijat, sekä  päätöksentekijät  ovat viime aikoina tulleet yhä tietoisemmisksi siitä,  että miehet ovat avainasemassa lisääntymisterveyden edistämiseen tähtäävissä terveysohjelmissa. Miesten jättäminen tämän aluueen  (mm. perhesuunnitteluohjelmien)  ulkopuolelle johtaa siihen, että toivottuja tuloksia ei saavuteta.

Tämä tutkimus toteutettiin maaseutualueella Madhya Pradeshin osavaltiossa Keski-Intiassa. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella miesten erityistarpeita perhesuunnittelu- ja lisääntymisterveysohjelmissa  patriarkaalisessa ja patrilineaarisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksessa selvittiin syitä, jotka estävät miehitä parantamaan omaasa ja kumppaninsa lisääntymisterveyttä.

Tutkimuksessa käytettiin monitahoista lähestymistapaa, jossa yhdistyivät laadulliset ryhmäkeskustelut ja  syvähaastattelut sekä  “tieto, asenne ja käytäntö” (KAP) haastattelulomakeella tehdyt poikkileikkaustutkimukset. Ensisijaisina tutkimuskohteina olivat miehet, jotka olivat naimisissa 18-45-vuotiaiden naisten kanssa, sekä naimattomat 17-22-vuotiaat miehet. Toisena kohdetyhmänä olivat henkilöt, joilla oli olennaisesti vaikutusvaltaa pariskuntien perhesuunnittelu- ja lisääntymisterveysvalintoihin esim. anopit ja terveydenhuollon ammattilaiset Intian maaseudulla.

Tämä väitöskirja on koostuu neljästä osatyöstä. Ensimmäisessä osatyössä analysoitiin miesten käyttämiä käsitteitä, tietoa, näkemyksiä perhesuunnittelusta  yleensä ja erityisesti liittyen naisten sterilisaatioon. Tutkimusaineisto koostuu seitsemästä ryhmäkeskustelusta ja KAP –poikkileikkaustutkimuksesta (n =793), jossa haastateltiin naimisissa olevia miehiä.  Toisessa osatyössä haastatteluissa keskityttiin perheen keskinäisiin suhteisiin ja kommunikaatioon, sekä siihen miten nämä vaikuttavat ehkäisymenetelmän valintaan ja käytön ajoitukseen. Syvähaastattelut  tehtiin 60 perheessä  siten, että  samanaikaisesti hasstateltiin miehiä, heidän 15-45-vuotiaita vaimojaan, sekä anoppeja (miehen äiti). Kolmas osatyössä arvioitiiin lisääntymisterveystiedon ja – palveluiden saatavuutta   17-22-vuotiaiden naimattomien miesten parissa. Aineisto koostui neljästä ryhmäkeskustelusta sekä KAP- poikkileikkaustutkimuksesta (n= 316). Neljäs osatyö kartoitti terveystyöntekijöiden asenteita, vuorovaikutustaitoja ja motivaatiota osallistaa miehet olemassa olevissa lisääntymisterveysohjelmissa. Yhteensä 52 syvähaastattelua tehtiin maaseudulla toimivan  terveydenhoitohenkilöstön keskuudessa.

Intian maaseudulla asuvat miehet ovat kiinnostuneita lisääntymisterveydestä ja motivoituneita käyttämään mm. perhesuunnittelupalveluita jos niiden saatavuutta parannettaisiin. Miehet tarvitsevat lisää tietoa lisääntymisterveydestä ja palvelujen saatavuutta on parannettava erityisesti huomioiden miesten tarpeet ja asema perheen päätöksentekijänä.

Tutkimustulokset osoittavat, että miesten näkemysten mukaan termi “perhesuunnittelu (family planning)” tarkoittaa  naisen sterilisaatiota, joka on myös suosituin ja parhaiten tunnettu ehkäisymenetelmä miesten keskuudessa.  Miehet liittivät muut tiedossaan olevat  raskauden ehkäisymenetelmät vain raskauksien suunnitelmalliseen ajoittamiseen (child spacing). Perheissä anopeilla (miehen äiti) on vahva vaikutus naisten sterilisaation puolustajana. Anopin mielipiteen vaikutus muiden ehkäisymenetelmien käytössä on vähäisempi.

Nuorilla naimattomilla miehillä ei ole riittävästi tietoa ehkäisymenetelmistä ja ehkäisymenetelmien saatavuus (kondomit) oli erityisen huono tässä ryhmässä.

Intian valtion perheiden hyvinvointiin tähtäävät ohjelmat eivät huomioi riittävässä määrin miehiä. Julkisella sektorilla toimivaa terveydenhoitohenkilöstöllä  ei ole riittävästi  koulutusta ja keinoja osallistaa miehiä perhesuunnitteluohjelmissa. Terveyssektorilla tarvitaan lisää ohjausta, koulutusta ja tukea miesten osallistamiseksi lisääntymisterveysohjelmissa Intiassa ja vastaavissa maissa.