TtM Leena Forman terveystaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja

Health and Social Service Use Among Older People. The last two years of life (Vanhojen ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö. Kaksi viimeistä elinvuotta)

tarkastetaan 9.12.2011 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Hannu Valtonen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Pekka Rissanen.

                                                ***

Leena Forma on syntynyt Siikaisissa ja hän on suorittanut terveystieteiden maisterin tutkinnon Kuopion yliopistossa. Hän toimii tutkijana Tampereen yliopistossa.

Forman väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1673, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8615-9, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1137, Tampere University Press 2011. ISBN 978-951-44-8616-6, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Leena Forma, puh. 050 356 2346, leena.forma@uta.fi


LEHDISTÖTIEDOTE

Väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin yli 70-vuotiaiden ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä kahtena viimeisenä elinvuotena. Kiinnostuksen kohteena oli se, miten ikä, kuoleman läheisyys, kotikunta ja dementiadiagnoosi ovat yhteydessä palvelujen käyttöön, ja miten käyttö on muuttunut vuodesta 1996 vuoteen 2003. Palvelujen käyttötiedot saatiin valtakunnallisista rekistereistä. Tutkitut palvelut olivat erityyppiset sairaalat, pitkäaikainen laitoshoito ja kotihoito.

Tutkimus osoitti, että vanhat ihmiset, jotka elävät viimeisiä elinvuosiaan, käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluja paljon enemmän kuin samanikäiset ihmiset, joilla on enemmän elinvuosia jäljellä. Kuoleman läheisyyden vaikutus oli kuitenkin erilainen eri palveluissa ja eri ikäryhmissä; nuorempien (70–79 vuotta) joukossa vaikutus oli voimakkaampi kuin vanhimmilla (90-vuotiaat ja vanhemmat).

Sairaalan käyttö yleistyi aivan viimeisinä elinkuukausina, kun taas pitkäaikaishoidon käyttö oli yleistä koko kahden viimeisen elinvuoden ajan.

Myös ikäryhmien välillä oli eroja palvelujen käytössä. Nuoremmat käyttivät enemmän sairaalapalveluja kuin vanhemmat. Pitkäaikaishoidon käyttö sen sijaan oli yleisintä vanhimmassa ikäryhmässä.

Palvelujen käyttöä kahtena viimeisenä elinvuotena vertailtiin kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken. Sairaalan käyttö oli suunnilleen yhtä yleistä kaikissa kunnissa, mutta se, minkä tyyppistä sairaalaa käytettiin, esim. yliopisto- vai yleissairaalaa, vaihteli paljon. Myös pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien määrä vaihteli merkittävästi kuntien välillä. Kuntien väkiluku tai taloustilanne eivät selittäneet eroja palvelujen käytössä.

Dementiaa sairastavat vanhat ihmiset käyttivät pitkäaikaishoitoa yli yhdeksän kertaa todennäköisemmin kuin ne, joilla ei ollut dementiadiagnoosia. Sairaalan käyttö sen sijaan oli yleisempää niillä, joilla ei ollut dementiaa. Yliopistosairaalan ja pitkäaikaishoidon käyttö kahtena viimeisenä elinvuotena yleistyi vuodesta 1996 vuoteen 2003, kun taas yleissairaalan ja kotihoidon käyttö väheni. Hoitopäivien määrä terveyskeskuksen vuodeosastolla ja pitkäaikaishoidossa kasvoi, mutta hoitopäivien määrä yleissairaalassa väheni.

Tutkimus osoitti, että vanhat ihmiset tarvitsevat sairaalahoitoa ja pitkäaikaishoitoa paljon juuri viimeisinä elinvuosinaan. Kuoleman läheisyys on tärkeämpi hoidon käyttöä määrittävä tekijä kuin ikä, mutta myös iällä on suuri vaikutus. Pitkäikäisyyden yleistyessä viimeiset elinvuodet eletään yhä korkeammassa iässä, mikä saattaa muuttaa viimeisinä elinvuosina käytettäviä palveluja enemmän pitkäaikaishoidon ja erilaisten asumispalvelujen suuntaan. Palvelujen käyttöön tulevaisuudessa vaikuttaa merkittävästi sekä se, millainen on vanhojen ihmisten terveys ja toimintakyky että se, millaisia palveluja tarjotaan.