KL, YTM Anna Riitta Myllärisen kasvatustieteen (ammattikasvatus) alaan kuuluva väitöskirja

Lainrikkojien  elämänsisällön muutos ja sitä tukeva auttamistyö (Change in the life content of offenders and helping work supporting this)

tarkastetaan 19.12.2011 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Jaakko Helander (Tampereen yliopisto). Kustoksena toimii professori Pekka Ruohotie.

                                                ***

Anna Riitta Myllärinen on syntynyt Kuopiossa ja hän on suorittanut kasvatustieteiden lisensiaatin ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot Tampereen yliopistossa. Hän toimii nykyisin yliopettajana.

Myllärisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1682, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8640-1, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1147, Tampere University Press 2011. ISBN 978-951-44-8641-8, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Anna Riitta Myllärinen, puh. 040-766 3215, anna.myllarinen@hamk.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Tutkimuksessa on tarkasteltu lainrikkojataustaisten henkilöiden yhteiskuntaan kiinnittymistä. Esille nousivat yksilölliset kehitysprosessit ja niitä tukeva auttamistyö. Tutkimus osoitti, että elämänsisällön muutoksessa tarvitaan uusia ajattelun ja toiminnan malleja, joilla on käytännön elämää ja siihen liittyviä merkityksiä vahvistava vaikutus. Erityisesti koettiin, että vertaisuuden kokemuksella on vahva rooli elämänsisältöjä rakennettaessa. Aiemmin muutoksen kokeneet vahvistavat muutokseen kiinnittymistä ja uskoa muutoksen pysyvyyteen. Merkittäväksi asiaksi määräytyi elämänsisällön kiinnittyminen niihin arjen ympäristöihin, joissa muutosta elettiin todeksi. Auttamistyön mahdollisuudet antaa tukea uuden elämänsisällön rakentumisessa kanavoituikin niiden yhteisöjen kautta, joissa koettiin arvostusta rakennettaessa uusia elämänsisällön merkityksiä.

Auttamistyön osaamisen haasteeksi nähtiin valmius käyttää tarinallisuutta auttamistyön menetelmänä. Yksilöllisen muutosprosessin tunteminen ja elämäntarinoiden uudelleen merkityksellistyminen koettiin tärkeiksi muutostuen alueiksi. Uusien merkityksien kiinnittyminen yksittäisen ihmisen elämää ohjaavaksi ajatteluksi tapahtui oman elämäntarinan jatkuvalla uudelleen jäsentämisellä. Tässä prosessissa kuulluksi tuleminen ja aidon arvostuksen välittyminen edellyttivät auttamistyöltä myös vertaisuuden kokemista. Näin yhteiskuntaan kiinnittyjä tarvitsi rinnalleen auttajia, joilla itsellään oli selkeä elämää ohjaava arvomaailma ja josta välittyi toisen ihmisen aito arvostus ja kiinnostus.

Tutkimus osoitti, että auttamistyössä tarvitaan vertaisuuden käsitteen laajaa ymmärtämistä. Auttamistyö elämänsisällön muutoksessa kiinnittyi vertaistoimijoiden arjen ympäristöihin ja niitä ylläpitäviin elämän arvoihin. Ammatillinen tuki puolestaan liittyi saatujen palvelujen kautta muutoksessa olevan elämään. Palvelut toivat apua terveyteen, asumiseen, toimeentuloon, työllistymiseen liittyviin kysymyksiin. Palvelujen tehtävä olikin tuoda perusturvaa ihmisten elämään ja yhteisöihin liittyminen vahvisti elämänsisällön muutosta ja omaa arvoa ihmisenä.

Elämänsisältöjen rakentumista tukevan osaamisen yhteydessä onkin syytä tarkastella myös ammattikasvatuksen roolia, kuinka elämänsisältöjen rakentumista tukeva osaaminen ja tutkimus avaavat yhteiskuntaan kiinnittymistä. On myös tutkittava, millaisten kehitysprosessien avaajia ja ohjaajia voivat olla yhteisöittäin ammatillisen koulutuksen saaneet asiantuntijat yhdessä vertaisasiantuntijoiden kanssa.