LL, LuK Anna-Niina Yli-Kuhan epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja

Prevalence and socio-demographic determinants of infertility, success of infertility treatments and health of treated women (Lapsettomuuden prevalenssi ja siihen vaikuttavat sosiodemografiset tekijät, lapsettomuushoitojen onnistuminen ja hoidettujen naisten terveys)

tarkastetaan 13.1.2012 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Marjo-Riitta Järvelin (Imperial College, London). Kustoksena toimii professori Pekka Nuorti.

                                                ***

Anna-Niina Yli-Kuha on syntynyt Jyväskylässä ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa ja luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa.

Yli-Kuhan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1691, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8673-9, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1157, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8674-6, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja
: Anna-Niina Yli-Kuha, anna-niina.terava@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Lapsettomuus on yleinen lääketieteellinen ja sosiaalinen ongelma. Länsimaissa lapsettomuushoidot ovat yleisesti käytössä, mutta niihin hakeutuminen kuitenkin vaihtelee erilaisten sosioekonomisten tekijöiden suhteen. Lapsettomuus koetaan yleisesti henkisesti raskaaksi ja kuormittavaksi. Myös varsinaisen psykiatrisen diagnoosin kriteerit täyttyvät usein lapsettomuushoitoihin hakeutuneilla. Heikentyneen hedelmällisyyden takana voi olla hormonaalisia tai inflammatorisia muutoksia aiheuttava sairaus kuten munasarjojen monirakkulaoireyhtymä tai endometrioosi. Lapsettomuushoidoissa myös käytetään elimistön omaan hormonitasapainoon vaikuttavia lääkkeitä. Lapsettomuudelle altistavat sairaudet samoin kuin lapsettomuushoidoissa käytettävät lääkkeet saattavatkin lisätä riskiä syövän kehittymiselle.

Väitöskirjatyössä on tutkittu lapsettomuutta sekä lapsettomuushoitoihin hakeutumista useista näkökulmista. Tutkimuksessa selvisi, että Suomessa sekä lapsettomuus että lapsettomuushoitoihin hakeutuminen vaihtelee eri tekijöiden suhteen. Nuoremmissa ikäryhmissä lapsettomuus on yleisempää vähemmän koulutetuilla naisilla, mutta kaikissa ikäryhmissä analysoituna ja vanhemmissa ikäryhmissä taas korkeammin koulutetuilla naisilla. Lapsettomuushoitoihin hakeutuminen on yleisempää kaupungeissa sekä korkeammin koulutetuilla ja varakkaimmilla naisilla. IVF-, ICSI- ja FET-hoitojen määrä on 1990-luvun alusta moninkertaistunut ja syyt hoitojen tarpeelle ovat merkittävästi muuttuneet. Hoitojen onnistuminen mitatessa kliinisten raskauksien tai elävän lapsen syntymään johtaneiden raskauksien määrässä on pysynyt vakaana, vaikka hoidoissa siirrettyjen alkioiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Tämä on johtanut myös selvään lisäykseen täysaikaisten ja yli 2500 grammaa painavien lasten syntymään johtaneiden raskauksien määrässä hoitojen tuloksena.

Ennen lapsettomuushoitoihin osallistumista lapsettomilla naisilla oli vähemmän sairaalahoitojaksoja kaikkien psykiatristen sairauksien luokkien suhteen. Lapsettomuushoitoihin osallistumisen jälkeen ero oli muuten vastaavanlainen, mutta hoidoissa olleilla naisilla oli tilastollisesti merkitsevästi enemmän sairaalahoitojaksoja sopeutumishäiriöiden vuoksi kuin kontrollinaisilla. Verrattaessa lapsettomuushoidoissa olleita naisia riippuen siitä, saivatko he lapsen, havaittiin selvästi, että sairaalahoitojaksot olivat merkitsevästi yleisempiä kaikkien psykiatristen diagnoosien takia niillä naisilla, jotka eivät lasta saaneet. Tukittaessa syöpien ilmaantuvuutta 6-8 vuotta IVF-, ICSI- tai FET-hoitojen jälkeen havaittiin, että kokonaisilmaantuvuudessa ei hoidossa olleiden naisten kohortissa ja kontrolliryhmässä ollut eroa. Sen sijaan lapsettomuushoidoissa olleilla naisilla oli tilastollisesti merkitsevästi vähemmän kohdunkaulansyöpää ja keuhkosyöpää ja enemmän muita ihosyöpiä kuin melanoomaa.

Tämä tutkimus osoitti, että Suomessa on sosioekonomisia eroja lapsettomuuden yleisyyden ja lapsettomuushoitoihin hakeutumisen suhteen. Nuorempien naisten kohdalla havaittiin myös selvästi korkeammin koulutettujen naisten taipumus lykätä raskaaksi tulon yrittämistä. IVF-, ICSI ja FET-hoitojen tulokset ovat pysyneet vakaina ajan saatossa vaikka hoitoprotokollissa on samanaikaisesti tapahtunut huomattava muutos siirrettyjen alkioiden määrän vähentyessä. Lapsettomuushoidoissa olleiden naisten psyykkinen terveys on yleisesti parempi kuin kontrollinaisilla viitaten ns. terve potilas –ilmiöön. Kokonaissyöpäriski ei 6-8 vuoden seurannassa ollut IVF-, ICSI- tai FET-hoitoja saaneilla lisääntynyt. Erot joidenkin syöpätyyppien kohdalla viittaavat joko terve potilas – ilmiöön tai sosiaalisiin eroihin vakioinnista huolimatta.