MSc Bright Nwarun epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja

The role of diet during pregnancy and infancy in the development of childhood allergies and asthma (Varhaisen ravitsemuksen merkitys lapsuusiän allergioiden ja astman synnyssä)

tarkastetaan 27.1.2012 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Mika Mäkelä (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Suvi M. Virtanen.

                                                ***

Bright Nwaru on suorittanut MSc -tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän toimii tutkijana Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä.

Nwarun väitöskirja ilmestyy Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen sarjassa Research; 73, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2012. ISBN 978-952-245-573-4, ISSN 1798-0054. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1169, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8718-7, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi tai http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi.

Lisätietoja: Bright Nwaru, puh. 044 0190 1665, bright.nwaru@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Lapsuusiän allergioiden ja astman esiintyvyys on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana erityisesti teollistuneissa maissa. Suomessa allergisten ihottumien (ekseema) kumulatiivinen ilmaantuvuus on yksi maailman suurimmista. Allergiat ja astma ovat sairauksia, joihin liittyy voimakas perinnöllinen alttius. Niiden esiintyvyyden kasvua ei ole kuitenkaan pystytty selittämään perinnöllisellä tautialttiudella. Muiden ympäristötekijöiden ohella äidin raskaudenaikaisen ruokavalion ja lapsen varhaisiän ruokavalion on oletettu vaikuttavan allergioiden ja astman kehittymiseen lapsilla. Tämä oletus on johtanut siihen, että varhaisen ravitsemuksen yhteyttä allergioihin ja astmaan tutkitaan tänä päivänä tiiviisti. Ruokavalio on altiste, jota voidaan muokata ja sen merkityksen ymmärtäminen allergioiden ja astman kehittymisessä voi avata mahdollisuuksia varhaisiän ruokavaliointerventioihin. Tämän väitöskirjan päätavoite oli selvittää äidin raskaudenaikaisen ruokavalion (Tutkimukset I & IV) ja lapsen imeväisiän ruokavalion (Tutkimus II) vaikutusta lapsuusiän allergisten sairauksien riskiin. Suomalainen versio ISAAC-kyselystä validoitiin Kansaneläkelaitoksen rekisteristä saatuja tietoja (astmalääkityksen erityiskorvattavuus) vasten (Tutkimus III).

Tutkimuksen aineistona käytettiin suomalaisen tyypin 1 diabeteksen ennusta-minen ja ehkäisy-tutkimuksen (DIPP) ravintotutkimuksen aineistoa. DIPP-ravintotutkimus alkoi syyskuussa 1996 Oulun ja lokakuussa 1997 Tampereen yliopistollisen sairaalan alueella. Äidin raskaudenaikaisen ravitsemuksen aineiston keruu alkoi lokakuussa 1997. DIPP-ravintotutkimuksen allergiaosioon kutsuttiin 5 vuoden iässä 4065 lasta, jotka olivat syntyneet 2.9.1996-5.9.2004. Allergiatutkimukseen osallistui 3737 lasta (92% kutsutuista). Tarvittavat ruokavalio- ja allergiatiedot olivat saatavissa 931 lapselta (Tutkimus I), 994 lapselta (Tutkimus II), 2236 lapselta (Tutkimus III) ja 2441 lapselta (Tutkimus IV). ISAAC-kyselylomakkeen validiteetti arvioitiin herkkyyden (sensitiivisyys), tarkkuuden (spesifisyys), positiivisen (PPV) ja negatiivisen (NPV) ennustearvon avulla sekä Youdenin indeksillä. Logistista regressiota käytettiin tutkimuksissa I ja II ja Coxin regressiota tutkimuksessa IV.

ISAAC-kyselyn sensitiivisyys (0.98, 95%:n luottamusväli 0.92-0.99), spesifisyys (0.98, 0.97-0.98) ja NPV (1.00, 1.00-1.00) olivat erinomaiset. PPV (0.63, 0.55-0.71) oli keskimääräistä parempi. Vakioiduissa malleissa, jotka sisälsivät useita mahdollisia sekoittavia tekijöitä, äidin hedelmien (kaikki hedelmät) (OR 1.36, 95%:n luottamusväli 1.09-1.70) ja sitrushedelmien (OR 1.14, 1.05-1.25) käyttö olivat yhteydessä lapsen hengitystieallergeeneille herkistymisen kasvaneeseen riskiin viiden vuoden iässä. Äidin D-vitamiinin saanti oli käänteisessä yhteydessä lapsen ruoka-allergeeneille herkistymiseen (OR 0.56, 0.35-0.91) ja äidin magnesiumin saanti oli käänteisessä yhteydessä lapsen atooppiseen ekseemaan (OR 0.78, 0.62-0.97). Kun kaikki lapsen lisäravinnon aloitusiät tutkittiin yhdessä ja vakioitiin mahdollisilla sekoittavilla tekijöillä, myöhäinen kananmunan (>10.5 kk), kauran (>5 kk) ja vehnän (>6 kk) aloitusikä olivat suorassa yhteydessä lapsen ruoka- ja hengitystieallergeeneille herkistymiseen, kun taas kananmunan ja vehnän myöhäinen aloitusikä lisäsivät lapsen riskiä lehmänmaidolle ja vehnälle herkistymiseen.

Tämän prospektiivisen syntymäkohorttitutkimuksen tulokset antavat näyttöä äidin raskaudenaikaisen ja lapsen varhaisiän ruokavalion mahdollisesta yhteydestä lapsuusiän allergioiden ja astman kehittymiseen. Havaittu D-vitamiinin suojaava vaikutus on yhdenmukainen aiempien tutkimustulosten kanssa ja sen vahvistaminen satunnaistetussa koeasetelmassa voisi olla tarpeen. Äidin raskaudenaikaisen magnesiumin saannin suojaava vaikutus lapsen allergioiden kehittymiseen vaatii lisätutkimuksia. Lapsuusiän allergioita ja astmaa ehkäisevän täysimetyksen optimaalinen kesto on edelleen määrittelemättä. Johtopäätöksenä tästä tutkimuksesta voidaan todeta, että lisäruokien aloittamisen ei tulisi pitkittyä yli lapsen kuuden kuukauden iän. Toisaalta tutkimusnäytön kertyminen siitä, mikä olisi optimaalinen aika aloittaa lisäruokien antaminen lapselle, on myös vielä kesken. Vaikka nykyiset tutkimuslöydökset ovat peräisin pääasiassa epidemiologisista seurantatutkimuksista, ne yhdessä viittaavat siihen, että nykyisiä allergioiden ja astman ehkäisemiseen tähtääviä imeväisruokinnan suosituksia saattaisi olla aiheellista arvioida huolellisesti uudelleen. Satunnaistetun kontrolloidun kokeen toteuttaminen tulosten vahvistamiseksi on eettisesti ongelmallista, koska imetystä ei voi asettaa satunnaistettavaksi.

Lapsuusiän allergioita ja astmaa koskevissa tutkimuksissa pyritään ratkaisemaan myös menetelmällisiä haasteita. Näitä ovat muun muassa varhaisen ravitsemuksen tarkempi mittaaminen, allergia- ja astmavasteiden yhtenäisempi määrittely ja diagnosointi sekä näiden vuodenaikaisvaihtelun tarkastelu, tärkeiden mahdollisten sekoittavien tekijöiden huomioon ottaminen, ja äidin ja lapsen ruokavalioiden itsenäisten vaikutusten erittely arvioitaessa ravitsemuksen yhteyttä lapsuusiän allergioiden ja astman riskiin. Yksittäisten ruokien, ravintoaineiden ja kokonaisruokavalion vaikutusten lisäksi, tutkimuksen laajentaminen ottamaan huomioon koko ruoan tuottaja-kuluttaja-ketju, mukaan lukien ruoan mahdollinen saastuminen ketjun varrella, voisi tuottaa kokonaisvaltaisemman ymmärryksen ruokavalion merkityksestä lasten allergioiden ja astman yleistymisessä.