KM Päivi Sutisen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja

Johtajana kehittymisen olemus kunta-alan johtajan kokemana (The Essence of Developing as a Director: Experiences of Directors in the Municipal Sector)

tarkastetaan 22.2.2012 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1100, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Matti Koiranen (Jyväskylän yliopisto). Kustoksena toimii professori Pekka Ruohotie.

                                                ***

Päivi Sutinen on suorittanut kasvatustieteiden maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Nykyisin hän toimii palvelujen kehittämisjohtajana Espoon kaupungilla.

Sutisen väitöskirja ilmestyy Kuntaliiton Acta-sarjassa 233, Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2012. ISBN 978-952-213-851-4, ISSN 1237-8569. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1173, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8727-9, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite:
Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti, www.kunnat.net/kirjakauppa, tilausnumero 509375

Lisätietoja: Päivi Sutinen, puh. +358 46 8772 871, paivi.sutinen@espoo.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Vaikeasti ennakoitavat muutokset haastavat organisaatioita kehittämään johtamistaan jatkuvasti. Tulevaisuus kuntajohtamisen kentässä näyttää erityisen haasteelliselta. Johtamista ja sen kehittymistä on perinteisesti tutkittu hyvän johtamisen ja johtamiskäyttäytymisen viitekehyksistä käsin. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että keskeistä johtamisen kehittämisessä on johtajien osaamisen kehittyminen. Mutta miten sitä pitäisi kehittää tässä muuttuvassa todellisuudessa? Mihin johtamisen kehittämisessä kannattaisi erityisesti kiinnittää huomiota? Mikä on johtajan oman kokemuksen mukaan merkityksellistä johtamisen kehittämisessä?

KM, palvelujen kehittämisjohtaja Päivi Sutinen on tutkinut johtamisen kehittämisen kysymystä uudesta näkökulmasta. Hän kysyi johtajalta itseltään: mikä on ollut merkityksellistä sinun johtajana kehittymisesi kannalta.

Tutkimus perustuu Lauri Rauhalan holistiseen ihmiskäsitykseen ja Karl Popperin todellisuuskäsitykseen. Se toteutettiin kokonaisvaltaisella ja ymmärtävällä tutkimusotteella aineistolähtöisesti kasvatustieteellisessä viitekehyksessä ja kuntajohtamisen kontekstissa. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin hermeneuttisen, fenomenologisen ja heuristisen tutkimusmetodin avulla. Tutkimusaineistona oli kunta-alan eri toimialoilla johtotehtävissä toimineen 18 johtajan kuvaamat kokemukset. Johtajana kehittymisen kokemusta lähestyttiin avoimella, yksilöllisellä ja ymmärtävällä otteella. Henkilökohtaisesti koettuihin merkityksiin perustuen esitettiin johtajana kehittymisen merkitysrakenne, josta kiteytettiin johtajana kehittymisen olemus.

Johtajana kehittymisen olemus muodostuu kahdesta merkityshorisontista ja neljästä entiteetistä. Merkityshorisontit ovat työ ja ihmisenä oleminen. Työssä johtajana kehittymisen kannalta on merkityksellistä perustehtävä-, toimintaympäristö-, toiminta- ja tulevaisuuskäsitys. Ihmisenä olemisessa on merkityksellistä ihmis-, yhteisö-, ammatti- ja minäkäsitys. Johtajana kehittymisen entiteetit ovat uusintaminen, suuntautuminen, voimaantuminen ja uudistuminen. Uusintaminen suhteutuu työn perustehtävään ja toimintaympäristöön. Se ilmenee hallinnan ja käyttäytymisen muutoksena sekä vaikuttaa johtajan toimijaidentiteetin ja manageriroolin muutokseen. Suuntautuminen suhteutuu työn toimintaan ja tulevaisuuteen. Se ilmenee tavoitteiden ja ohjaamisen muutoksena sekä vaikuttaa johtajan uraidentiteetin ja ohjaajaroolin muutokseen. Voimaantuminen suhteutuu ihmisenä olemiseen. Se ilmenee muutoksena asenteissa ja toisen ihmisen ja yhteisön kohtaamisesssa sekä vaikuttaa johtajan sosiaalisen identiteetin ja valmentajaroolin muutokseen. Uudistuminen suhteutuu ihmisenä olemiseen. Se ilmenee muutoksena merkityksissä ja arvoissa sekä vaikuttaa johtajan minäidentiteetin ja uudistajaroolin muutokseen.

Postmoderni maailma haastaa johtamistyötä kiihtyvään tahtiin. Johtajana kehittymisen olemuksen tunteminen mahdollistaa uudentyyppisen johtajana kehittymisen, johtamistyön tukemisen ja johtamisvalmennusten rakentamisen. Sen perusteella johtajana kehittymisen kannalta tulee kehittämisen painopistettä muuttaa siten, että johtajien ulkoisen, omasta työstä irrotetun koulutuksen ja valmennuksen sijaan johtajana kehittymistä tuetaan entistä vahvemmin osana organisaation ja johtajan normaalia päivittäistä toimintaa.

Johtajana kehittymisen kannalta merkityksellistä on, millaisia työhön ja ihmisenä olemiseen liittyviä tapahtumia, toisia ihmisiä, tietämystä ja oivalluksia johtaja kohtaa.  Näin ollen tulisi ulkoisesti havaittavan käyttäytymisen sijaan entistä vahvemmin kiinnittää huomiota johtamistyöstä ammatillisesti motivoituvien johtajien valintaan, heidän monipuolisten johtamiskokemustensa turvaamiseen ja päivittäisen työn organisointiin henkilökohtaista oppimista ja kehittymistä edistäväksi. Olemus liittää johtajana kehittymisen organisaatiossa toimivien toisten ihmisten kehittymiseen ja organisaation tuloksellisuuteen. Johtajana jaksamisen näkökulmasta olennaista on löytää tasapaino työn ja ihmisenä olemisen välillä.