Kandidat Nauk Irina Sarnon sosiologian alaan kuuluva väitöskirja

Learning Managers in a Transforming Economy - The Case of Russia 1999 - 2006 (Oppivat johtajat muuttuvassa taloudessa - Tapaus Venäjä 1999-2006)

tarkastetaan 9.3.2012 klo 12 Tampereen yliopiston Linnan luentosalissa K 103, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on Senior Researcher Mikhail F. Chernysh (Russian Academy of Sciences, Institute of Sociology). Kustoksena toimii professori Raimo Blom.

                                                ***

Irina Sarno on syntynyt Pietarissa Venäjällä ja hän on suorittanut Kandidat Nauk -tutkinnon Pietarin yliopistossa. Nykyisin hän toimii projektipäällikkönä Suomen Itämeri-instituutissa.

Sarnon väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1709, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8741-5, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1177, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8742-2, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja:
Irina Sarno, puh. +358 505 010 507, irina.sarno@tampere.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Monet yhteiskunnalliset uudistukset ovat ravistelleet Venäjää 1990-luvun alusta lähtien. Venäjän keskeiset talous- ja yhteiskuntaelämän vaikuttajat ovat tehneet paljon työtä luodakseen maahan kehittyneiden länsimaiden kaltaisia instituutioita, jotka sääntelevät talous- ja yhteiskuntaelämää.

Radikaalien uudistusten myötä Venäjällä nousi esiin akuutteja ongelmia jotka koskivat yritysjohtajien koulusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa nämä ongelmat ja analysoida niitä. Monet johtajien koulutukseen liittyvistä ongelmista tulivat esille aikana, jolloin yritykset olivat siirtymässä kohti aikaisempaa innovatiivisempaa kehitystä.

Tämän tutkimuksen pääkysymykset ovat seuraavat: mitkä esteet on ylitettävä, jotta johtajien koulutusta voidaan menestyksekkäästi kehittää, ja mikä on innovaatiojärjestelmien rooli johtajien koulutuksen kehittämisessä? Venäjän presidentinhallinnon käynnistämä, laaja-alainen valtiontalouden johtajien koulutusohjelma (Presidential Program) on ollut tärkeä tiedonlähde johtajien koulutuksen ongelmien paljastamisessa. Yli puolet tästä koulutusohjelmasta valmistuneista ovat saaneet koulutuksensa ulkomailla. Heidän koulutuksensa analysointi osoittaa, että oikealla tavalla järjestetty ammatillisen tietotaidon vaihtoon pohjautuva koulutus ja edistyneiden länsimaisten yritysten kokemukseen perustuva tiedon vaihto voivat saada aikaan merkittäviä tuloksia.

Vuonna 2006 tehdyn 270 yritystä käsittävän empiirisen tutkimuksen tulokset osoittavat, että myös epävirallisella koulutusjärjestelmällä on suuri merkitys johtajien ammatillisessa koulutuksessa. Se tarjoaa koulutusta käytännön työssä ja hyödyntää kokemusten vaihtoa. Innovaatiojärjestelmien kehittyminen on todistettavasti ollut vahvin sekä virallisen että epävirallisen koulutuksen parantumiseen vaikuttava tekijä.

Pietarin ja Leningradin alueilla 982 talouden eri toimialoilla toimivien yritysten johtajille suunnattu kyselytutkimus, joka tehtiin vuonna 2001, keskittyi innovaatiojärjestelmien vaikutukselle johtamiskoulutuksessa. Johtajien koulutus on yksi elementti sosiaalisen pääoman muodostumisen ketjussa. Tutkimuksen taustalla ollut aiempi tutkimus, joka käsittelee sosiaalisen pääoman toiminnan mekanismeja perustuu laajalti modernisaatioteoriaan.

Innovaatioverkostot näyttävät muodostuvan yhä tehokkaammaksi välineeksi johtajien koulutuksessa sekä nyt että tulevaisuudessa. Näin ollen johtamiskoulutuksen tulisi taata sekä virallisen että epävirallisen johtamiskoulutuksen tarkoituksenmukainen liittyminen koulutuksen järjestelmään. Lisäksi kumpikin koulutusmuoto tulisi koordinoida ja sovittaa yhteen, ja niiden tulisi täydentää toisiaan tehokkaasti.

Tutkimus osoittaa, että johtajien luottamus maan talouden ja yhteiskuntaelämän perustoimijoihin oli hyvin matalalla tasolla. Luottamuspula heikensi huomattavasti johtajien tehokkuutta alentaen samalla koulutuksen tehokkuutta. Koulutuksen prosesseja tulee edelleen kehittää Venäjän johtajien virallisen ja epävirallisen koulutuksen tehostamiseksi, jotta voidaan muodostaa aidosti innovatiivinen yhteiskunta ja vahvistaa johtajien luottamusta talouden ja yhteiskuntaelämän toimijoita kohtaan.