HM Jarkko Bambergin ympäristöpolitiikan alaan kuuluva väitöskirja

Shaping Places Online: Exploring the Potential of the Internet for Public Engagement in Spatial Local Governance (Internetin potentiaali kansalaisten osallistumisessa kaupunkisuunnitteluun)

tarkastetaan 20.4.2012 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on tohtori Ann Van Herzele (Research Institute for Nature and Forest, Belgia). Kustoksena toimii professori Yrjö Haila.

                                                ***

Jarkko Bamberg on syntynyt Jyväskylässä ja hän on suorittanut hallintotieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on toiminut Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan yliopisto-opettajana vuodesta 2011 lähtien.

Bambergin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1717, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8761-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1187, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8762-0, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite:
Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Jarkko Bamberg, puh. 040-727 1215, jarkko.bamberg@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Internetin vaikutukset asukasosallistumisessa monensuuntaisia ja osin ennakoimattomia

Internetin käyttöä osallistumisessa on perusteltu sillä, että se voisi edesauttaa asukkaiden näkemysten huomioimista kaupunkisuunnittelussa. Kuinka on asianlaita käytännössä? Jarkko Bamberg tarkastelee väitöstutkimuksessaan tamperelaisia kaupunkisuunnittelu- ja aluekehityshankkeita, joissa internetiä on käytetty viimeisen kymmenen vuoden aikana osallistumisessa eri tavoin.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että internet ei takaa ennalta osallistumisen lopputulosta. Tutkimus esittää, että verkko-osallistuminen kaupunkisuunnittelussa saa todellisen muotonsa vasta asukkaiden käyttäessä osallistumisen välineitä konkreettisissa suunnitteluprosesseissa. Samalla paikalliset suunnittelukäytännöt rajaavat ja määrittävät sitä, kuinka verkko-osallistumisen kautta saatavia asukkaiden näkemyksiä hyödynnetään. Tutkimuksen keskeinen päätelmä onkin, että internetin osallistumisen välineitä on kehitettävä rinnakkain suunnittelukäytäntöjen kanssa ja sopeutuen paikallisiin tilanteisiin.

Verkko-osallistumista käytännön suunnittelutapauksissa

Bamberg seurasi kuinka Tampereen keskustaan sijoittuvan Koskenniskan sillan kiistassa asukkaat ryhtyivät omaehtoisesti käyttämään internetiä haastaessaan suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden näkemyksiä. Tutkimus esittää, että omaehtoisen osallistumisen välineenä internet voi auttaa tuomaan julkiseen keskusteluun kokonaan vaihtoehtoisia näkemyksiä, joita ei suunnittelutyössä ole nostettu esiin.

Tutkija osallistui myös Tesoman asuinalueen asukasraadin toimintaan, jossa kartat ja valokuvat havaittiin hyödyllisiksi, kun asukkaat ja suunnittelijat yrittivät löytää yhteistä kieltä. Tapaus osoittaa, että tiedon havainnollistaminen visuaalisesti voi auttaa suunnittelijoiden ja asukkaiden vuorovaikutusta ja keskinäistä ymmärrystä. Asukasraati näki tiedon havainnollistamisen verkko-osallistumisen keskeisenä mahdollisuutena. Suunnittelutiedon havainnollistaminen auttaa asukkaita ymmärtämään suunnittelupäätösten perusteita, ja toisaalta asukkaat voivat karttojen ja kuvien avulla määritellä tarkemmin heidän asuinalueensa asioita.

Nurmi-Sorilan alueen osayleiskaavoituksessa asukkaat pääsivät kertomaan alueen hyvistä ja huonoista puolista käyttäen karttapohjaista internet-sovellusta, jota Bamberg oli mukana suunnittelemassa ja kehittämässä. Tapaus osoittaa, että suunnittelijat voivat kerätä asukkailta runsaasti tietoa internetin ja erityisesti karttapohjaisten osallistumisen välineiden avulla. Samalla tutkimus nostaa esiin kuitenkin sen, että tällaisen suunnitteluprosessia varten kehitetyn osallistumisen välineen avulla saatava tieto muotoutuu vastaamaan suunnittelijoiden työssään käsittelemiä kysymyksiä. Tämän seurauksena asukkaiden näkemyksistä suodattuu pois suunnittelutyön mittakaavaan ja näkökulmaan sopimattomat asiat. Suunnittelukäytännöt siis rajaavat asukkailta saatavan tiedon laatua ja määrittävät mitkä näkemykset ovat merkityksellisiä.