LL Katariina Korhosen patologian alaan kuuluva väitöskirja

Pathological and epidemiological aspects of meningioma with special emphasis to sex hormones (Meningeoomien syytekijät: painotusalueena sukupuolihormonien vaikutus)

tarkastetaan 27.4.2012 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Juha Jääskeläinen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Timo Paavonen.

                                                ***

Katariina Korhonen on suorittanut lääketieteen tutkinnon Turun yliopistossa.

Korhosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1718, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8763-7, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1188, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8764-4, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Katariina Korhonen, katariina.korhonen@saga.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Vaikka meningeoomat kuuluvat yleisimpiin aivokasvaimiin, niiden etiologia on suurelta osin epäselvä. Muutamien perinnöllisten sairauksien lisäksi vain radioaktiivisen säteilyn tiedetään varmasti lisäävän meningeooman riskiä. Sukupuolihormonien osuutta meningeoomien synnyssä on tutkittu jo kohtalaisen paljon ja joitakin viitteitä siitä, että naishormonia sisältävien valmisteiden käyttö saattaa lisätä meningeoomaan sairastumisen riskiä, on löydetty. Näitä tuloksia on myös yritetty hyödyntää meningeoomien hoidossa. Hiilihappoanhydraasit (CA) ovat entsyymejä, jotka osallistuvat elimistössämme happo-emästasapainon säätelyyn. Isoentsyymien CA II ja CA IX määrässä tapahtuu muutoksia useissa pahanlaatuissa kasvaimissa. Hiilihappoanhydraasin estäjien käyttöä on tutkittu eräiden syöpäsairauksien hoidossa. Meningeoomien kohdalla niiden esiintyvyyttä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu.

Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tutkia meningeoomien syntyä selvittämällä sukupuolihormonireseptorien ja CA II ja IX esiintyvyyttä meningeoomissa sekä arvioida sukupuolihormonien vaikutusta meningeoomaan sairastumisen riskiin. Sukupuolihormonien vaikutusta meningeoomariskiin tarkasteltiin selvittämällä hormonaalisen ehkäisyn ja vaihdevuosikorvaushoitojen käyttöä sekä vaihdevuosien, kuukautisten alkamisiän ja raskauksien lukumäärän osuutta meningeoomariskiin.

Tutkimuksessa ilmeni, että sukupuolihormonireseptorit, erityisesti progesteronireseptorit, ovat varsin tavallisia meningeoomissa. Estrogeenireseptorien esiintyminen meningeoomissa liittyi kasvainsolujen lisääntyneeseen jakautumisaktiviteettiin. CA II:a ja IX:ää esiintyi vain pienessä osassa meningeoomia. CA II:n esiintyminen oli merkitsevästi yleisempää pahanlaatuisissa kuin hyvänlaatuisissa meningeoomissa ja CA II saattaa tulevaisuudessa olla kohde-entsyymi kehitettäessä uusia hoitoja pahanlaatuisille meningeoomille.

Kuukautisten alkamisikä tai vaihdevuodet eivät vaikuttaneet meningeoomariskiin. Estradioli-progestiini-yhdistelmäkorvaushoitoon ei liittynyt kohonnutta meningeoomariskiä mutta pelkkää estradiolia vaihdevuosihoitona käyttävillä naisilla oli lievästi kohonnut riski sairastua meningeoomaan.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sukupuolihormoneilla todennäköisimmin on vaikutusta meningeoomien syntyyn mutta vaikutus on melko vähäinen ja sillä ei voida selittää meningeoomien suurempaa esiintyvyyttä naisilla.