LL Virpi Liukkosen työterveyden alaan kuuluva väitöskirja

Non-standard Employment and Health with Respect to Sense of Coherence and Social Capital (Epätyypillinen työsuhde ja terveys: tarkasteluja koherenssin tunteen ja sosiaalisen pääoman merkityksestä)

tarkastetaan 4.5.2012 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Taru Feldt (Jyväskylän yliopisto). Kustoksena toimii professori Pekka Virtanen.

                                                ***

Virpi Liukkonen on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Oulun yliopistossa ja työterveyshuollon erikoislääkärin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii kliinisenä opettajana Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä.


Liukkosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1719, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8770-5, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1189, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8771-2, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Virpi Liukkonen, virpi.liukkonen@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Työsuhteella ja työuralla yhteys työntekijöiden terveyteen

Tutkimuksessa tarkasteltiin työsuhteiden ja työurien yhteyttä työntekijöiden terveyteen ja elämänhallinnan eli koherenssin tunteeseen. Poikkileikkaustutkimuksessa todettiin, että työikäisten terveys oli sitä huonompi, mitä kauempana he olivat työmarkkinoiden ydintyövoimasta eli vakinaisesta työsuhteesta. Seurantatutkimuksissa todettiin, että työsuhde ja työura olivat merkitsevästi yhteydessä työntekijöiden terveyteen ja elämänhallinnan tunteessa tapahtuneisiin muutoksiin, ja toisaalta työntekijät valikoituivat terveyden perusteella erilaisille työurille.

Aineistoina tutkimuksessa olivat työikäistä väestöä edustava satunnaistettu otos Health and Social Support -tutkimuksesta, kunta-alan vakinaisen henkilöstön tutkimusryhmä Kunta10 -tutkimuksesta sekä ei-vakinaisen henkilöstön tutkimusryhmä Tilapäisenä kunnan töissä -tutkimuksesta.

Tulosten mukaan työikäisessä väestössä määräaikaisten työntekijöiden terveys ei eronnut seurannan alussa merkitsevästi vakinaisten työntekijöiden terveydestä koetun terveyden, kroonisten sairauksien tai masennuksen suhteen. Sen sijaan muunlaisissa epätyypillisissä työsuhteissa olleiden, työllistettyjen ja ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla olleiden terveys oli huonompi kuin vakinaisten työntekijöiden. Kaikkein huonoin terveys oli peruspäivärahalla olleilla työttömillä.

Kunta-alalla työskentelevien vakinaisten ja ei-vakinaisten työntekijöiden seurantatutkimuksessa todettiin, että seurannan alussa määräaikaisessa työsuhteessa olleilla naisilla oli koettu terveydentila parempi ja psyykkinen rasittuneisuus vähäisempää seurannan lopussa, kun heitä verrattiin seurannan alussa vakinaisessa työsuhteessa olleisiin naisiin. Naistyöntekijöillä seurannan alussa koettu luottamus työkavereilta saatuun tukeen oli yhteydessä parempaan terveydentilaan seurannan lopussa. Tutkimuksessa käytettiin luottamusta työmarkkinoihin eli työsuhdetta ja luottamusta työkavereilta saatuun tukeen työhön liittyvän sosiaalisen pääoman mittareina. Naistyöntekijät, joilla oli seurannan alussa vähiten työhön liittyvää sosiaalista pääomaa eli työllistetyt, jotka eivät luottaneet työkavereilta saatuun tukeen, kokivat terveytensä seurannan lopussa huonommaksi kuin paljon sosiaalista pääomaa omaavat eli vakinaisessa työsuhteessa olleet, jotka luottivat työkavereilta saatuun tukeen.

Tutkittaessa työurien vaikutusta työntekijöiden terveyteen todettiin, että määräaikaisilla kunta-alan naistyöntekijöillä työttömäksi joutuminen ja epävakaalla työuralla oleminen oli yhteydessä huonoon terveydentilaan seurannan lopussa, kun taas vakinaisen työsuhteen saaneilla oli vähemmän psyykkistä rasittuneisuutta seurannan lopussa. Työikäisen väestön ja kunta-alan ei-vakinaisten työntekijöiden seurantatutkimuksissa elämänhallinnan tunteen kehitys oli pääsääntöisesti parempi työntekijöillä, joiden työura kehittyi vakaampaan suuntaan. Työuran vaikutus elämänhallinnan tunteessa tapahtuviin muutoksiin oli erityisen voimakas nuorilla työntekijöillä.

Toisaalta tutkittaessa määräaikaisessa työsuhteessa olleita kunta-alan naistyöntekijöistä todettiin, että seurannan alussa terveydentilansa huonoksi kokevat työntekijät joutuivat muita useammin epävakaalle työuralle ja työttömäksi.

Tutkittaessa työsuhteiden ja työurien yhteyttä terveyteen on tärkeää luokitella erilaiset työsuhteet mahdollisimman tarkasti. Tutkittu tieto ja tietoisuus työmarkkina-asemaan ja työuriin liittyvistä haitallisista terveysvaikutuksista auttaa kohdentamaan työterveyshuollon tukitoimia niitä tarvitseville.