FM Riikka Nisonen-Trnkan historian alaan kuuluva väitöskirja

Science with a Human Face: the Activity of the Czechoslovak  Scientists František Šorm and Otto Wichterle during the Cold War (Ihmiskasvoinen tiede: Tšekkoslovakialaisten luonnontieteilijöiden František Šormin ja Otto Wichterlen toiminta kylmän sodan aikana)

tarkastetaan 2.6.2012 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on Dr.habil Libora Oates-Indruchová (Ludwig Boltzmann Institute for European History and Public Spheres). Kustoksena toimii professori emerita Marjatta Hietala.

                                                ***

Riikka Nisonen-Trnka on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on toiminut tutkijana Aleksanteri-instituutissa Helsingin yliopistossa vuodesta 2007 lähtien.

Nisonen-Trnkan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1729, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8801-6, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1199, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8802-3, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Riikka Nisonen-Trnka, puh. 050-359 47 87, riikka.nisonen@helsinki.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Sosialistisessa Tšekkoslovakiassa yksilöiden ammatilliset ja henkilökohtaiset selviytymisstrategiat olivat monipuolisempia kuin on yleensä ajateltu. Toimintamallit ja vaikutuskeinot eivät aina noudata stereotyypistä jakoa kommunisteihin ja ei-kommunisteihin. Tutkimus analysoi tunnettujen tšekkoslovakialaisten luonnontieteilijöiden toimintaa kylmän sodan aikana. Luonnontieteet on tutkimuksessa esimerkki rautaesiripun lävistäneestä yhteistyöstä. Yksilötason tarkastelu hahmottaa yhteistyön muotoja, haasteita ja tuloksia. Tutkimus tarkastelee sosialistisen maan tieteentekijöiden toimintaa kansallisessa ja kansainvälisessä tutkijayhteisössä sekä heidän erilaisia selviytymismallejaan pitkällä aikaväillä vuosina 1945–1989. Luonnontieteilijät nousevat tutkimuksessa esiin niin menestyneinä keksijöinä, tieteen managereina, yhteiskunnallisina kriitikkoina kuin myös salaisen poliisin vainoamina epähenkilöinä.

Henkilöesimerkkeinä on kaksi kemistiä, František Šorm ja Otto Wichterle. Šorm oli Tšekkoslovakian tiedeakatemian puheenjohtaja 1960-luvulla ja Wichterle tunnetaan erityisesti pehmeiden piilolinssien keksijänä. Molemmat olivat tietoisia kansainvälisen yhteistyön ja liikkuvuuden merkityksestä heidän tutkimukselleen. Kommunistiselle puolueelle kansainvälinen yhteistyö oli sen sijaan ongelma. Todistellakseen lojaalisuuttaan Neuvostoliitolle Tšekkoslovakian oli rajoitettava omien tutkijoiden yhteistyötä länsimaisten tieteentekijöiden kanssa. Vapauden määrään, jonka puolue oli luonnontieteilijöille valmis sallimaan, vaikuttivat paitsi poliittiset suhdanteet myös taloudelliset tekijät. Näitä muutoksia kuvaa Wichterlen esimerkki. Wichterle ei ollut kommunistisen puolueen jäsen ja hän kritisoi avoimesti tieteen paikallisia käytäntöjä. Siitä huolimatta hän toimi tiedeakatemian alaisen instituutin johtajana, ministeriön neuvonantajana, kansainvälisen tiedeorganisaation aktiivisena jäsenenä sekä Prahan kevään aikana poliittisena vaikuttajana.

Tšekkoslovakian halukkuus osallistua tieteellis-teknologiseen vallankumoukseen ja tieteen kansainväliseen kilpailuun kiihtyi 1960-luvulla. Prahan kevään aikaisista tieteen uudistuspyrkimyksistä tärkeimpiä oli kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen. Tutkimus osoittaa, että yksilöt, joilla oli riittävästi auktoriteettia, ammatillista osaamista ja vaikuttamisväyliä, kykenivät vaikuttamaan tiedepolitiikkaan. Neuvottelu vallanpitäjien kanssa oli edellytys sille, että tutkimuksen tekemisen ehdot paranivat. Myös puolue oli riippuvainen luonnontieteilijöiden osaamisesta. Heitä konsultoitiin mm. taloudellisesti merkittävissä kysymyksissä. Luonnontieteilijöiden ammatillinen osaaminen sai 1960-luvun lopussa suuremman painoarvon tiedemaailmassa kuin puoluekirja. Muuttuneet realiteetit ja tiedemiesten aktiivisuus mahdollistivat yhden menestyksekkäimmistä idästä länteen suuntautuneista teknologiasiirroista eli pehmeiden piilolinssien lisenssin myymisen Yhdysvaltoihin vuonna 1965.

Tšekkoslovakian miehitys elokuussa 1968 oli vakava takaisku tšekkoslovakialaiselle tiedeyhteisölle. Miehitys ja sitä seurannut normalisointi vaikeuttivat ja rajoittivat tieteentekijöiden ammatillisia mahdollisuuksia ja liikkumavapautta. Yksilötasolla Prahan kevään ajatukset jäivät elämään ja pohjustivat samettivallankumouksen jälkeisiä uudistuksia.