FM Sanni Jalavan syöpägenetiikan alaan kuuluva väitöskirja

The role of 8q amplification and microRNAs in prostate cancer (8q amplifikaation ja mikro-RNA:iden rooli eturauhassyövässä)

tarkastetaan 1.6.2012 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Robert Winqvist (Oulun yliopisto). Kustoksena toimii professori Tapio Visakorpi.

                                                ***

Sanni Jalava on syntynyt Toivakassa ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Kuopion yliopistossa.

Jalavan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1733, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8813-9, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1204, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8814-6, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Sanni Jalava, sanni.jalava@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Eturauhassyöpä on esiintyvyydeltään miesten yleisin syöpä Suomessa ja muissa länsimaissa. Vaikka eturauhassyöpä on yleensä hitaasti etenevä tauti ja sen ennuste on hyvä, osa syövistä on aggressiivisia. Pitkälle edenneitä syöpiä hoidetaan hormonihoidolla, joka aluksi tehoaa hyvin. Syöpä kuitenkin muuttuu jossain vaiheessa hormonihoidolle resistentiksi kasvaimeksi (kastraatioresistentti eturauhassyöpä), johon ei ole enää parantavaa hoitoa. Intensiivisestä tutkimuksesta huolimatta eturauhassyövän molekylaariset mekanismit ovat vielä osittain tuntematta. Androgeenireseptorin (AR) tiedetään vaikuttavan kastraatioresistentin syövän syntyyn, mutta muiden geenien merkitystä ei vielä tunneta. Lisäksi eturauhassyövän yleisimmät kromosomimuutokset on kartoitettu, mutta muutosten takana olevien geenien löytäminen on vielä kesken.

Yksi yleisimmistä kromosomaalisista muutoksista, joka löytyy kastraatioresistentistä syövästä, on kromosomi 8 pitkän käsivarren monistuma, jonka on osoitettu olevan yhteydessä potilaiden huonoon ennusteeseen eturauhassyöpäleikkauksen jälkeen. Tässä tutkimuksessa tutkittiin toiminnallisin kokein neljää mahdollista kohdegeeniä, joista TCEB1:n osoitettiin edistävän syöpäsolujen invaasiota ja alustasta riippumatonta kasvua. Tämän lisäksi TCEB1:n yli-ilmentäminen hiiren fibroblastisolulinjassa lisäsi solujen kasvua. Tulosten perusteella näyttää siltä, että TCEB1 on mahdollinen kohdegeeni 8q21 alueen monistumalle.

Lisäksi tutkittiin mikro-RNA:iden (miRNA) ilmentymismuutoksia kahdesta eri kliinisten näytteiden sarjasta. miRNA:t ovat lyhyitä ei-koodaavia RNA:ita, jotka negatiivisesti säätelevät geenien ilmentymistä. Tutkimuksessa löydettiin 25:n miRNA:n paneeli, jonka ilmentymismuutokset pystyivät erottamaan aggressiiviset kasvaimet ei-aggressiivisista. Tämän lisäksi kahden miRNA:n, miR-32:n ja miR-148a:n, osoitettiin olevan androgeenien säätelemiä ja yli-ilmentyneitä kastraatioresistentissä syövässä. Niiden ilmentäminen eturauhassyöpäsolulinjassa lisäsi solujen kasvua, miR-32 vähentäen solukuolleisuutta. Androgeenit lisäävät molempien miRNA:iden ilmentymistä, ja AR:n sitoutumiskohta löytyy läheltä molempien miRNA:iden genomista sijaintia. miR-32:n kohdegeeniksi löydettiin BTG2 ja miR-148a:n PIK3IP1. BTG2 proteiinin ilmentyminen vähenee huomattavasti kastraatioresistentissä syövässä. Lisäksi BTG2 proteiinin häviämisen osoitettiin olevan yhteydessä lyhyempään leikkauksen jälkeiseen progressiovapaaseen aikaan.

Erityisesti miR-32:n, ja sen kohdegeenin BTG2:n, roolin selvittäminen kastraatioresistentin syövän synnyssä antaa aihetta lisätutkimuksille. Lisäksi tässä tutkimuksessa osoitettiin, että miRNA:iden ilmentymisprofiilin avulla voidaan ennustaa potilaiden leikkauksen jälkeistä prognoosia. Lisää tutkimuksia kuitenkin vaaditaan, jotta miRNA:ita voitaisiin käyttää eturauhassyövän prognostisena indikaattorina.