YTM Corinna Wolffin valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja

Working together, working better? The European Commission and functional representation in the social Open Method of Coordination (Yhteistyöllä parempiin tuloksiin? Euroopan komissio ja funktionaalinen edustus sosiaalipolitiikan avoimessa koordinointimenetelmässä)

tarkastetaan 12.6.2012 klo 12 Tampereen yliopiston Paavo Koli -salissa Pinni A rakennuksessa, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Martin Rhodes (Denverin yliopisto, Yhdysvallat). Kustoksena toimii professori Heikki Paloheimo.

                                                ***

Corinna Wolff on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Wolffin väitöskirja on omakustanne.
http://acta.uta.fi.

Lisätietoja: Corinna Wolff, corinna.wolff@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Tutkimuksessa analysoidaan niitä demokratiakäsitteitä, joihin Euroopan komission näkemykset kansalaisjärjestöjen osallistumisesta Euroopan unionin sosiaalipolitiikkaan perustuvat. Lähtökohtana on, että osallistuminen ei sinänsä tee politiikasta demokraattisempaa, vaan vaikutus riippuu siitä, miten osallistumisprosessi järjestetään. Tämä taas pohjautuu siihen, miten päättäjät ymmärtävät osallistumisen ja mitä he sillä tavoittelevat.

Tutkimus osoittaa, että komissiolle kansalaisjärjestöjen osallistuminen ei ole ensisijaisesti keino vahvistaa kansalaisten vaikutusta politiikan sisältöihin, vaan väline oman asemansa vahvistamiseen. Vaikka komissio perustelee osallistumista vahvasti demokratialla, sen käyttämät demokratiakäsitteet huolestuttavat. Sen argumentaatiossa osallistumisprosessin lähtökohtana on pääasiassa se, että oletetaan ihmisten luottavan siihen, että kansalaisjärjestöt ovat omistautuneet hyvälle asialle. Sen sijaan kansalaisille ei anneta mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mitkä järjestöt osallistuvat. Lisäksi jää epäselväksi, miten ihmisten näkemyksiä on tarkoitus välittää järjestöjen kautta paikalliselta tasolta EU:hun. Lyhyesti sanottuna komission mallissa demokratia ei perustu erilaisten näkemysten vuorovaikutukseen ja kansalaisten mahdollisuuteen valvoa poliittista valtaa vaan siihen, että ihmiset luottaisivat poliittisiin toimijoihin ja tukisivat talkoohengessä komission poliittista projektia.

Tutkimuksella on kaksi tavoitetta. Ensinnäkin se valaisee yksityiskohtaisesti, millaisiin käsityksiin komission kannattama demokratiamalli perustuu. Tällaiset politiikan toimijoiden ajamat käsitykset ovat itse osa sitä, miten hyvin demokratia toimii. Toiseksi tutkimus edistää edustusteorioiden kehittämistä välineeksi, jolla pystytään tutkimaan monitahoisia hallintoasetelmia demokratian näkökulmasta.