LL Marjo Kuortin yleislääketieteen alaan kuuluva väitöskirja

Suomalaisten tyttöjen seksuaaliterveys ja -kulttuuri. Arvot, riskit ja valinnat (Finnish girls´ sexual health and sexual culture. Values, risks and choices)

tarkastetaan 15.6.2012 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.  

Vastaväittäjänä on dosentti Dan Apter (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Kari Mattila.

                                                ***

Marjo Kuortti on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on toiminut Tampereen Nuorisoneuvolan lääkärinä vuodesta 2000 lähtien sekä Tampereen yliopiston Nuorisotutkimusaseman tutkijalääkärinä vuodesta 2002 lähtien.

Kuortin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1730, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8805-4, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1201, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8806-1, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Marjo Kuortti, marjo.kuortti@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Nuorten seksuaaliterveys ja -käyttäytyminen ovat olleet viime vuosikymmeninä suuren mielenkiinnon kohteena. Tämä nuorten seksuaalisuuteen ja sen ilmenemismuotoihin liittyvä keskustelu on usein ollut huolen sävyttämää. Myös nuorten seksuaaliterveyttä  ja -käyttäytymistä koskeva tutkimus lähestyy kysymystä useimmiten riskien näkökulmasta tai psykologisten käyttäytymisteorioiden viitekehyksestä. Nuorten oma näkökulma on jäänyt tutkimuksessa vähäiselle huomiolle. Siten tutkimusten tuottama kuva nuorten seksuaaliterveydestä on saattanut jäädä yksipuoliseksi, eikä nuorten omia käsityksiä ja näkemyksiä ole riittävästi kuultu eikä ymmärretty.

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata 15–19-vuotiaiden suomalaistyttöjen seksuaaliterveyttä, -käyttäytymistä ja -kulttuuria sekä tyttöjen omia seksuaalisuuteen liittyviä arvoja ja käsityksiä ja siten ymmärtää valintoja, jotka liittyvät seksuaalikäyttäytymiseen. Tarkoituksena oli tutkia, mitä merkityksiä suomalaistytöt itse antavat asioille, jotka lääketieteen piirissä usein on liitetty seksuaaliseen riskikäyttäytymiseen.

Keväällä 2004 tehtiin kyselytutkimus Tampereen Nuorisoneuvolan 15–18-vuotiaille tytöille. Lopulliseen tutkimukseen otettiin mukaan ne tytöt, joilla oli ollut vähintään yksi yhdyntäkokemus. Kyselyn lisäksi osa tytöistä osallistui tutkimukseen liittyneisiin prosessidraamoihin ja yksilöhaastatteluihin.

Kysely analysoitiin tilastollisin menetelmin. Prosessidraamojen ja haastatteluiden analyyseissa käytettiin laadullisia menetelmiä. Menetelmät valikoituivat kunkin aineiston erityispiirteiden ja kysymyksenasettelun pohjalta.

Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että riskiryhmään (tytöt, joilla seksikumppaneita oli ollut vähintään neljä puolen vuoden aikana tai vähintään viisi koko elinaikana) liittyivät merkitsevästi aikainen yhdyntöjen aloittamisikä, ehkäisyn laiminlyönti tai epävarmat ehkäisymenetelmät ja päihteiden käyttö. Sen sijaan riski- ja vertailuryhmien välillä ei ollut eroa hormonaalisten ehkäisymenetelmien käytössä eikä raskaudenkeskeytysten määrissä.
 
Haastatteluiden ja draamoissa tuotettujen kuvausten tulokset osoittavat, että luottamus sekä lämpimät ja läheisyyden tunteet kumppania kohtaan ovat keskeisimmät seksuaalista kanssakäymistä määrittävät osatekijät. Seksuaalisessa kanssakäymisessä tytöt eivät juurikaan miettineet raskauden tai sukupuolitautien riskejä, sen sijaan vastuuseen, erityisesti sosiaalisiin suhteisiin, liittyvät kysymykset tulivat selkeästi esiin. Vaikka seksuaaliset kokemukset ovat pääosin toivottuja ja myönteisiä, niihin liittyy vaikeita ja ristiriitaisia asioita kaikilla tytöillä riippumatta seksuaalikäyttäytymisen mallista. Seksuaaliseen käyttäytymiseen kuuluvat arvot olivat varsin yhtenäiset: tytöt jakoivat yhteiset käyttäytymisskriptit eli käsikirjoitukset, joiden mukaan tietyissä tilanteissa toimitaan tai olisi toivottavaa toimia.

Ensimmäiseen yhdyntään johtavana, kaikille yhteisenä tekijänä nousi esiin koettu valmius yhdyntään. Muita ensimmäiseen yhdyntään johtavia tekijöitä olivat lisäksi joko lämmin tunne kumppania kohtaan tai uuden kokemuksen saaminen. Raskauden tai sukupuolitautien ehkäisy eivät olleet keskeisiä asioita ensiyhdynnästä puhuttaessa, eivät myöskään vanhemmat. Sen sijaan suunnittelematonta raskautta koskevassa pohdinnassa vanhemmilla oli merkittävä rooli. Suunnittelemattoman raskauden yhteydessä tytöt pohtivat hyvin laajasti vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Eniten esillä olivat rationaalisuuteen liittyvät tekijät, kuten opintojen loppuunsaattaminen ja taloudellinen toimeentulo, mutta päätöksenteon kannalta tärkeintä näytti kuitenkin olevan sosiaalinen tuki, erityisesti vanhempien ja poikaystävän suhtautuminen tilanteeseen.

Lääketieteellisessä kirjallisuudessa nuorten seksiä tarkastellaan useimmiten riskien näkökulmasta. Tytöille tarjottava seksuaalinen tieto ja valistus koostuukin pääasiassa erilaisista varoituksista. Tämä tutkimus osoittaa, että tytöt pääsääntöisesti eivät liitä seksuaalisiin kontakteihin ja tapahtumiin riskin merkityksiä. Seksuaalisiin tilanteisiin liitetään tunteet, sosiaaliset kontaktit ja pohdinnat valmiudesta, vastuusta ja vapauksista. Osa tytöistä kuitenkin otti mahdolliset riskit erittäin tarkasti huomioon ja teki tietoisia valintoja käyttäytymisessään riskien minimoimiseksi. Länsimaisen vallitsevan kulttuurisen käsityksen mukaan tytöille tarjotaan seksiasioissa vastuunkantajan roolia ja tämän tutkimuksen tytöt olivat hyvin omaksuneet tuon roolin.

Tutkimukseen osallistuneiden tyttöjen elämässä seksi oli merkittävä osa elämää ja siihen liittyi paljon positiivisia asioita. Toisaalta esiin tuli myös tyttöjen omia huolenaiheita ja ristiriitaisuuksia omien toiveiden, arvojen ja tosielämän kesken. Nykyisessä yhteiskunnassa tytöt ovat monien ristiriitaisten paineiden alaisia tehdessään seksuaaliseen käyttäytymiseensä liittyviä päätöksiä. Monet tekijät vaikuttavat tyttöjen seksuaaliseen käyttäytymiseen. Skriptit tarjoavat kulttuurisen ja sosiaalisen taustan seksuaaliselle käyttäytymiselle. Sen lisäksi persoonalliset tekijät, kuten hallinnan tunne, tavoitteet ja arvot, tilannetekijät, kuten alkoholi, sekä sosiaaliset tekijät, kuten vanhemmat ja kaverit, vaikuttavat valintoihin ja käyttäytymiseen.

Tämän tutkimuksen valossa yksittäisen riskin huomaaminen edellyttää nuoren kokonaistilanteen tarkkaa kartoitusta mahdollisten muidenkin riskien huomioimiseksi. Arvioita tehdessään asiantuntijoiden ja muiden aikuisten tulisi kuitenkin olla tietoisia niistä tekijöistä, joiden varassa nuoret päätöksiään tekevät, kartoittaa tilanne kokonaisvaltaisesti ja huomioida kukin yksilöllisesti. Tämä tutkimus osoittaa, että nuoret osaavat pohtia hyvin toimintaansa ja seksuaalikasvatuksessa tulisikin nuorten kanssa keskustella heidän valinnoistaan ja niiden perusteista. Nuorten karsinoiminen erillisiin riskiryhmiin voi johtaa yksipuolisiin ja tehottomiin toimiin, joilla ei edistetä nuorten seksuaaliterveyttä eikä hyvinvointia. Eri näkökulmien ymmärtäminen ja huomioonotto auttavat paremmin tukemaan nuoria kasvussa eheään aikuisuuteen myös seksuaaliterveyden osalta.