FM Johanna Liljan informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median alaan kuuluva väitöskirja

Challenging the Matthew effect: international exchange of publications in four Finnish learned societies until the Second World War (Matteus-vaikutusta uhmaamassa: neljän suomalaisen tieteellisen seuran kansainvälinen julkaisuvaihto ennen toista maailmansotaa)

tarkastetaan 15.6.2012 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on emeritusprofessori Anto Leikola (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii dosentti Ilkka Mäkinen.

                                                ***

Johanna Lilja on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa.

Liljan väitöskirja ilmestyy Suomen Tiedeseuran kustantamana sarjassa Commentationes Scientiarum Socialium 76, Suomen Tiedeseura, Helsinki 2012. ISBN 978-951-653-391-2, ISSN 0355-256X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite:
Bookstore Tiedekirja Kirkkokatu 14, FIN-00170 HELSINKI, Finland Tel +358-9-635 177

Lisätietoja:
Johanna Lilja, puh. 040 8415 036,  johanna.lilja@tsv.fi, http://uta-fi.academia.edu/JohannaLilja

LEHDISTÖTIEDOTE

Väitöskirja käsittelee suomalaisten tieteellisten julkaisujen kansainvälistä levitystä 1800-luvun alusta toiseen maailmansotaan. Tuolloin yleisin tapa välittää kirjoja ja lehtiä oli julkaisuvaihto, jossa tieteelliset seurat ja laitokset sopivat säännöllisestä ja molemminpuolisesta julkaisujen lahjoittamisesta. Käytäntö periytyi 1700-luvulta, jolloin tiedeyhteisöön kuuluminen edellytti tiettyjä kohteliaisuussääntöjä, erityisesti vastavuoroisuutta erilaisissa palveluksissa ja lahjoituksissa sekä uskonnollisten ja poliittisten raja-aitojen ylittämistä tieteellisissä kysymyksissä. 1800-luvulla tiedeyhteisö alkoi muuttua, kun kilpailu voimistui ja menestys kasautui niihin maihin, tutkimuslaitoksiin ja lehtiin, joilla jo ennestään oli hyvä maine. Sosiologi Robert Merton on kuvannut tätä tieteellisen menestyksen kasautumista nimellä ”Matteus-vaikutus”. Nimitys tulee Matteuksen evankeliumista (25:29): “jokaiselle, jolla on, sille annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on.”

Tutkimusaineisto koostuu neljästä eri tutkimusaloja edustavasta seurasta: Societas pro Fauna et Flora Fennica, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Muinaismuistoyhdistys ja Suomen Hammaslääkäriseura. Suomalaiset tieteelliset seurat olivat nuoria ja vähävaraisia eikä niillä ollut vakiintunutta asemaa tiedeyhteisössä. Siten ne ovat mielenkiintoinen tutkimuskohde Matteus-vaikutuksen näkökulmasta. Erityinen piirre Suomessa on ollut valtiovallan jatkuva tuki tieteelliselle julkaisutoiminnalle. Sen ansiosta seurojen ei tarvinnut panostaa julkaisujen myyntiin.

Tutkimus osoittaa, että kohteena olevat neljä seuraa kehittivät erilaisia strategioita verkostoituakseen kansainvälisesti. Toiset hankkivat lukuisia vaihtokumppaneita, kun taas toiset olivat passiivisia vaihtotoiminnassaan mutta loivat laajat kirjeenvaihtajien verkostot ja pyrkivät myös myymään julkaisujaan. 1700-luvulta perityt normit ja käytännöt tukivat suomalaisia seuroja näiden tavoitteissa jakaa julkaisujaan kansainvälisesti ja hankkia omiin kirjastoihinsa ulkomaisia julkaisuja. Pyrkimys puolueettomuuteen uskonnollisissa ja poliittisissa kysymyksissä mahdollisti vaihtosuhteiden ylläpidon sellaistenkin maiden kanssa, joiden politiikkaa ei hyväksytty. Esimerkiksi Neuvostoliittoon solmittiin lukuisia vaihtosuhteita sotienvälisenä aikana. Julkaisuvaihtotoiminta kohotti suomalaisen tieteen profiilia ja kannusti seuroja kehittämään ja kansainvälistämään julkaisujaan. Toisaalta suuri osa suomalaisten tekemistä vaihtoaloitteista ei johtanut vaihtosuhteeseen. Erityisesti biologian alalla keskeiset tutkimustulokset julkaistiin saksalaisissa kaupallisissa lehdissä, jotka eivät olleet halukkaita vaihtosuhteisiin. Helpointa oli luoda suhteita pieniin maihin tai sellaisiin maihin, joissa tieteellisen tutkimuksen perinne oli nuorta, kuten Yhdysvalloissa. Pienet maat tai perifeeriset alueet, esimerkiksi suomalais-ugrilaisten kansojen asuinseudut, tarjosivat usein relevantteja julkaisuja. Tutkimusaineiston valossa Matteus-vaikutuksen vahvistuminen vuosisadan vaihteessa on ilmeistä. Sitä kuitenkin lievensivät  tiedeyhteisön vanhat käytännöt ja normit, jotka mahdollistivat kansainväliset yhteydet niillekin toimijoille, joilla ei ollut mahdollisuuksia julkaisujen kaupalliseen levitykseen.