FM Sanna Kivimäen tiedotusopin alaan kuuluva väitöskirja

Kuinka tämän tuntisi omaksi maakseen. Suomalaisuuden kulttuurisia järjestyksiä (How could I recognize this country. The cultural orders of Finnishness)

tarkastetaan 11.8.2012 klo 12 Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa A1, Kalevantie 4, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Sanna Karkulehto (Jyväskylän yliopisto). Kustoksena toimii dosentti Iiris Ruoho.

                                                ***

Sanna Kivimäki on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Kivimäen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1751, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8872-6 ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1224, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8873-3, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Sanna Kivimäki, sanna.k.kivimaki@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Suomalaiset ovat aina pohtineet Suomea ja suomalaisuutta paljon. Suomalaisuudella on voitu viitata moniin eri asioihin, kuten itsenäisyyspäivän paraateihin ja arkisiin itsestäänselvyyksiin, saunomiseen ja synkkämielisyyteen, kansantansseihin, Koskenkorvaan ja Kaurismäen elokuviin.

Suomen ja suomalaisuuden kaltaiset konstruktiot eivät ole vain maantieteellisiä ja fyysisiä tiloja tai alueita, vaan myös mielentiloja, joiden rakentumisessa kulttuurisilla representaatioilla on keskeinen sijansa. Väitöstutkimuksen tavoitteena on purkaa suomalaisuuteen liittyviä ajattelutapoja sekä tehdä näkyväksi ennen kaikkea sukupuoleen, mutta myös sukupuoleen ja luokkaan liittyviä suomalaisuuden järjestyksiä erilaisissa media-aineistoissa.

Väitöskirjassa analysoidaan suomalaisuutta erillisen johdantoluvun sekä yhteensä seitsemän, erilaisia aineistoja käsittelevän analyysin avulla. Aineistona käytetään muun muassa suomalaisten kirjailijoiden aikakauslehtihaastatteluja, erilaisia Tampere-kuvauksia sekä Aki Kaurismäen elokuvaa Tulitikkutehtaan tyttö. Tutkimuksessa tarkastellaan myös uutta luokkatutkimusta ja pohditaan, miten sukupuoli ja luokka eriarvoisuutta tuottavina kategorioina voitaisiin tehdä näkyväksi mediatutkimuksen opetuksessa.

Tutkitut kertomukset suomalaisuudesta, sukupuolesta ja luokasta vaikuttavat ristiriitaisilta ja epäjohdonmukaisilta. Siinä missä hyvinvointivaltio on vakuuttanut kansalaisiaan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, suomalainen (media- ja tutkimus)kulttuuri on järjestänyt suomalaisuutta hyvinkin hierarkkisesti. Ensisijaista näyttää olleen lähinnä (työväenluokkainen) maskuliinisuus, joka usein edustaa suomalaisuutta yleensä. Toisaalta tutkimus ja opetus voivat ohjata paljonkin sitä, mitä ja miten tulkitaan suomalaisuudeksi. Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntyessä olisi aiempaa tärkeämpää kiinnittää huomiota sukupuolen ja yhteiskuntaluokan yhteisvaikutukseen myös mediakulttuurin tutkimuksessa ja opetuksessa, vaikka ajatusta suomalaisista yhteiskuntaluokista vierastettaisiinkin.