FM Anna Luodin ranskan kielen alaan kuuluva väitöskirja

“Qui sont ces Turcs qui frappent aux portes de l’Union européenne ?” La construction discursive de l’identité européenne au miroir de la Turquie (“Keitä ovat nämä turkkilaiset, jotka kolkuttavat Euroopan unionin porteilla?” Eurooppalaisen identiteetin diskursiivinen rakentuminen suhteessa Turkkiin)

tarkastetaan 17.8.2012 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on emeritusprofessori Patrick Charaudeau (l’Université de Paris 13). Kustoksena toimii professori Carita Klippi.  

                                              ***

Anna Luoti o.s. Olkinuora on syntynyt Janakkalassa ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Luodin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1754, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8880-1, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1227, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8881-8 , ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Anna Luoti, puh. 040-7374309, anna.luoti@uta.fi


LEHDISTÖTIEDOTE

Eurooppalainen identiteetti esiintyy tiheästi sekä akateemisissa tutkimuksissa että arkikielessä, mutta sen sisältö ja muotoutuminen näyttäytyy yhä epäselvänä. Väitöstutkimuksessa selvitetään empiirisen diskurssianalyysin keinoin miten ja millainen eurooppalaisen identiteetin diskurssi ranskalaisessa ja suomalaisessa lehdistössä rakentuu Turkin EU-jäsenyyttä käsittelevissä teksteissä. Tutkimus muodostaa siten kuvaa kielenkäytön, kollektiivi-identiteettien, median ja sosiaalisen todellisuuden suhteesta.

Diskurssi nähdään sosiaalista todellisuutta rakentavana, kielenkäytössä rakentuvana ja ilmenevänä versiona todellisuudesta. Tutkimuksen lähtökohtana on, että eurooppalaista identiteettiä ja sen kriteerejä ei pidetä annettuina, vaan ne määrittyvät diskurssissa. Toisin sanoen työssä esitellään identiteetille kielenkäytöllä tuotettuja sisältöjä. Olennaista ei ole ainoastaan se mitä sanotaan, vaan myös miten se sanotaan, koska diskurssi nojaa tiettyjen merkitysten rakentamiseen kielenkäytössä ja niiden vakiinnuttamiseen vallitseviksi ja lopulta niin sanotuksi totuudeksi. Analyysi osoittaa, että koko aineistossa esiintyy yllättävänkin yhdenmukaisia kielenkäytön tapoja, jotka rakentavat eurooppalaista identiteettiä: aineisto ilmentää siten kansallisten diskurssien sijaan yhtä eurooppalaisen identiteetin diskurssia.

Turkin toiseuden rooli identiteettidiskurssissa on olennainen: Turkki sijoitetaan jatkuvasti ei vain unionin, vaan myös Euroopan ulkopuolelle ja syynä Turkin erilaisuudelle esitetään enemmän tai vähemmän implisiitisti uskonto. Eurooppalaisen identiteetin diskurssissa Eurooppaa (kulttuurisena, historiallisena tai maantieteellisenä käsitteenä) ja unionia ei eroteta toisistaan, vaan Eurooppa esiintyy yhtä aikaa poliittisena ja kulttuurisena käsitteenä, joka muodostaa siteen poliittisen integraation ja identiteetin välille.

Tämänhetkisessä EU-kriisissä eurooppalainen identiteetti voi tuntua utopistiselta, mutta väitöskirja osoittaa, että Turkin EU-jäsenyys mahdollistaa yhtenäisen eurooppalaisen identiteetin rakentumisen kielenkäytössä sekä Ranskassa että Suomessa – kielenkäyttö on identiteetin kannalta olennaista. Zygmunt Baumanin mukaan toiseus on niin olennainen osa kollektiivi-identiteettiä, että ilman ”heitä” ei ole ”meitä”: tämän tutkimuksen tulosten perusteella voitaisiin puolestaan eurooppalaisuudesta todeta, että ainakin silloin kun on ”he”, on olemassa myös ”me”.