LL Niko Sillanpään radiologian alaan kuuluva väitöskirja

Multimodal Computed Tomography in the Evaluation of Acute Ischemic Stroke (Multimodaalinen tietokonetomografiatutkimus akuutin aivoverenkiertohäiriön diagnostisessa arvioimisessa)

tarkastetaan 1.9.2012 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.  

Vastaväittäjänä on professori Nina Lundbom (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori emeritus Seppo Soimakallio.

                                                ***

Niko Sillanpää on syntynyt Porissa ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on toiminut radiologian erikoislääkärinä vuodesta 2010.

Sillanpään väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1759, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8892-4 , ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1232, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8893-1 , ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Niko Sillanpää, puh. 050 554 8286, niko.sillanpaa@pihlajalinna.fi.


LEHDISTÖTIEDOTE

Nykyaikainen tietokonetomografiatutkimus helpottaa äkillisen aivoverenkiertohäiriön arviointia

Aivoinfarkti on eräs merkittävimpiä kuolemaan johtavia tai elämän laatua heikentäviä kansansairauksia. Yleisimmin aivoinfarkti johtuu verihyytymän aiheuttamasta kallon sisäisen valtimon tukkeutumisesta. Tukkeutuneen verisuonen avaamiseen pyritään laskimonsisäisellä liuotushoidolla ja valtimonsisäisillä toimenpiteillä. Tietokonetomografiatutkimuksella on keskeinen rooli äkillisen aivoverenkiertohäiriön diagnostisessa selvittelyssä, ennusteen määrittämisessä ja hoidon valinnassa. Nykyaikaiset kuvauslaitteistot mahdollistavat anatomian selvittämisen lisäksi aivoverisuonten ja aivokudoksen verenkierron arvioimisen.

Tässä väitöstutkimuksessa tarkasteltiin äkilliseen aivoinfarktioireistoon sairastuneita potilaita, jotka saivat laskimonsisäisen liuotushoidon.  Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää akuutin vaiheen verisuoni- ja verenkiertokuvauksista saatujen muuttujien ominaisuuksia ja hyödyllisyyttä aivoinfarktin ennusteen arvioinnissa. Näitä muuttujia olivat mm. verisuonen tukoksen sijainti ja palautumattomasti vahingoittuneen aivokudoksen määrä. Ennustemuuttujana käytettiin kolmen kuukauden kohdalla arvioitua potilaan toiminnallista selviytymistä. Lisäksi vertailtiin eri levyisillä röntgensädeilmaisimilla tehtyjen verenkiertotutkimusten laatua.

Verenkiertoa kuvaavat muuttujat mahdollistivat palautuvien ja palautumattomien muutosten määrällisen arvioinnin ja korreloivat toiminnallisen selviytymisen kanssa. Useimmat muuttujat olivat tilastollisesti merkitseviä ja herkkiä, mutta epätarkkoja hyvän ennusteen arvioimisessa. Tässä väitöstutkimuksessa kehitetyllä kahdella uudella, muokatulla muuttujalla oli vastaavat ominaisuudet, mutta hieman parempi ennustearvo. Sisemmän kaulavaltimon yläosien ja keskimmäisen aivovaltimon alkuosan tukosten todettiin johtavan huonoon lopputulokseen laskimonsisäisestä liuotushoidosta huolimatta. Kapealla röntgensädeilmaisimella tehtyjen aivoverenkiertotutkimusten herkkyys havaita verenkiertohäiriö oli selvästi huonompi leveämmällä ilmaisimella tehtyihin tutkimuksiin verrattuna. Lisäksi kapealla ilmaisimella tehdyissä tutkimuksissa oli enemmän potilaan vähäisistä liikkeistä johtuvia, tulkintaa vaikeuttavia häiriöitä.

Yhteenvetona, tietokonetomografiatutkimuksella saatavilla, aivoverisuonia ja aivokudoksen verenkiertoa kuvaavilla muuttujilla on lisäarvoa äkillisen aivoverenkiertohäiriön diagnostisessa arvioinnissa. Tutkimus kannattaa tehdä leveällä röntgensädeilmaisimella.