LL Outi Laineen sisätautiopin alaan kuuluva väitöskirja

Hemostasis and complement activation in Puumala hantavirus infection (Hyytymisjärjestelmään liittyvät muutokset myyräkuumeessa)

tarkastetaan 14.9.2012 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Kimmo Porkka (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Jukka Mustonen.

                                                ***

Outi Laine on suorittanut lääketieteen lisensiaatin sekä sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkärin tutkinnot Tampereen yliopistossa. Hän toimii kliinisenä opettajana ja erikoislääkärinä.

Laineen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1749, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-8861-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1221, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8862-7, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Outi Laine, outi.laine@uta.fi.

LEHDISTÖTIEDOTE

Myyräkuumeen aiheuttaa hantavirusten ryhmään kuuluva Puumala-virus, joka on Euroopan yleisin munuaisoireisten verenvuotokuumeiden aiheuttaja. Taudinkuvalle tyypillisiä piirteitä ovat kuume, päänsärky, mahasuolikanavan oireet ja munuaisten toiminnan heikentyminen. Verihiutaleiden niukkuus todetaan lähes aina, mutta vuoto-oireet ovat yleensä lieviä. Puumala-viruksen aiheuttaman infektion vaikeus vaihtelee: infektio on yleensä lievä, mutta kuolemantapauksiakin esiintyy.

Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin verihiutaleiden ja verisuonen seinämän aktivoitumiseen sekä veren hyytymiseen ja fibrinolyysiin liittyviä merkkiaineita 19:llä sairaalassa hoidetulla myyräkuumepotilaalla. Poikkeavat laboratoriotulokset pisteytettiin kansainvälisellä luokittelulla. Muutoksia todettiin kaikkien tutkittujen verihiutaleisiin sitoutuvien molekyylien pitoisuuksissa, mutta niillä ei ollut yhteyttä sairauden vaikeusasteeseen tässä pienehkössä aineistossa. Konsumptiokoagulopatian (disseminoitunut intravaskulaarinen koagulopatia) kriteerit täyttyivät 5 potilaalla (26%).

Komplementtijärjestelmän aktivaatiota tutkittiin 61 myyräkuumepotilaalla. Komplementin aktivoitumisen todettiin liittyvän vaikeaan taudinkuvaan, erityisesti poikkeaviin keuhkokuvalöydöksiin.

Verihiutaleiden ja hyytymisjärjestelmän toimintaa säätelevien tekijöiden perinnöllistä vaihtelua tutkittiin 172 myyräkuumepotilaalla. Sillä todettiin yhteys munuaisten toiminnan heikentymiseen ja matalaan verihiutaletasoon sairauden akuuttivaiheessa.

Tulokset viittaavat verihiutaleiden ja niihin sitoutuvien molekyylien vuorovaikutukseen myyräkuumeen aikana. Hyytymis- ja komplementtijärjestelmät aktivoituvat myyräkuumeen akuuttivaiheessa, ja komplementtijärjestelmän aktivoituminen liittyy vaikeaan taudinkuvaan. Perimä vaikuttaa hyytymisjärjestelmän säätelyn kautta munuaisvaurion vaikeuteen sairauden akuuttivaiheessa.